Terveys |

Syytätkö liikakiloista ikävuosia? Huono tekosyy

Miksi viisikymppinen mies kasvattaa vatsanröllikän ja nainen uimarenkaan? Ainakaan ikä ei ylipainoa aiheuta.

Lihava vatsa.
Kuva: Yle

Lihavuustutkija Patrik Borgin mukaan on harhaluulo, että ihmisen aineenvaihdunta muuttuisi vanhetessa merkittävästi siten, että liikakiloja kertyy nuoruusvuosia helpommin. Aineenvaihdunnassa tapahtuu kyllä muutoksia, mutta ne ovat niin pieniä, että painon kannalta niillä on hyvin vähäinen merkitys.

Suklaalevy lihottaa viisikymppisenä käytännössä ihan samalla tavalla kuin kaksikymppisenä.

– Lihavuustutkija Patrik Borg

– Kehon oma energiankulutus vähenee ehkä prosentin pari vuosikymmenessä. Ja iso osa siitäkin olisi estettävissä, jos elämä olisi yhtä aktiivista kuin nuorena. Suklaalevy lihottaa viisikymppisenä käytännössä ihan samalla tavalla kuin kaksikymppisenä, Borg sanoo.

Tieteellisissä tutkimuksissakin on kuitenkin havaittu ihmisten jostain syystä lihovan ikääntyessään. Borg hakee syitä kilojen kertymiseen aivan muualta kuin aineenvaihdunnan muutoksista.

– Elämä muuttuu usein stressaavammaksi, uni kärsii, eikä liikuntaan löydy aikaa tai tarmoa. Näillä on suora yhteys painoon. Vanhempana nuoruuden ankarat laihdutuskuuritkaan eivät juuri toimi, vaan makeanhimo ja ahmimistaipumus nostavat päätään.  Myös terveysongelmat voivat tuoda oman lisänsä.

Erojakin on

Aineenvaihdunnan muutoksilla eli esimerkiksi lihasmassan pienemisellä ja hormonaalisilla tekijöillä alkaa Borgin mukaan olla todellista vaikutusta lihomisalttiuteen vasta eläkeiän korvilla. 

Seitsemänkymppisellä on jo erilainen aineenvaihdunta kuin ylioppilaalla.

– Lihavuustutkija Patrik Borg

– Seitsemänkymppisellä on jo erilainen aineenvaihdunta kuin ylioppilaalla. Sen sijaan nelikymppisenä aineenvaihdunnan piikkiin ei terve ihminen voi paljon laittaa, Borg sanoo. 

Entä sitten yksilölliset erot lihomistaipumuksessa. Kerryttääkö herkuttelu toisille kiloja herkemmin kuin toisille?

– Erot niissä asioissa, joihin ei voi vaikuttaa, ovat keskimäärin varsin pieniä. Yleensä puhutaan muutaman sadan kilokalorin eroista kehon päivittäisessä energiankulutuksessa. Ei se merkityksetöntä ole, mutta jos elämäntavat ovat kunnossa, niin yleensä isompia ongelmia painon kanssa ei ole.

Paljon muutakin kuin syöminen ja liikunta

Borgin mukaan käsitykset painonhallinnasta ovat suomalaisilla liian yksipuolisia. Toimintamallit suosivat nopeaa laihtumista, mutta pysyvät tulokset karkaavat. Laihduttava syöminen käsitetään kituuttamiseksi ja liikuntaa suoritetaan kalorinpoltot silmissä. Liikunnan ilo ja mielekkyys katoaa.

– Liikunta voi parantaa nälänsäätelyä ja lievittää stressitasoa, jolloin hyödyt painonhallinnassa näkyvät pitkällä aikavälillä. Tähän riittää joku kiva liikuntaharrastus muutaman kerran viikossa ja arjessa aktiivinen ote. Jos liikunnan haluaa näkyvän nopeasti vaa'alla, pitää liikkua niin paljon, että se on monelle epärealistista.

Liikunnassa tärkein painoa pudottava tekijä ei välttämättä olekaan suoraan suksiladulla palava kalorien määrä. Ihminen kun käyttää ruuasta saadun energian varsin tehokkaasti. Vaikkapa parinsadan gramman suklaalevyn haihduttaminen vaatii 70-kiloiselta naiselta yli neljän tunnin kävelylenkkiä.

Laihtumiseen ja lihomiseen liittyy lisäksi paljon muutakin kuin syöminen ja liikunta. Esimerkiksi unen merkitys on usein ratkaiseva.

– Jo yhden huonosti nukutun yön jälkeen voi olla kolme-, neljäsataa kilokaloria isompi nälkä. Väsyneenä tekee myös mieli syödä herkkuja, eikä puhtia liikuntaan ole. Tällaisia syömisen ja liikunnan ulkopuolisia mekanismeja on monia, ja ne sivuutetaan usein täysin. Mielekäs ja jaksava arki on usein parasta painonhallintaa.

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä