Tabletin käytön oppii taaperokin – oppiiko opettaja?
Kosketusnäytöllä toimivia tablettitietokoneita käytetään jo päiväkoti-ikäisten opetuksessa. Opettajilla liittyy uuden teknologian vyöryyn edelleen pelkoja.
Kaksivuotias Minja käyttelee jo sujuvasti kosketusnäyttöä. Hän on toiminut koekaniinina äidilleen Mervi Tolvaselle, joka haluaisi tablettitietokoneet suomalaisiin päiväkoteihin. Ajatuksena on, että tabletit voisivat tuoda uusia, lapsia kiinnostavia tapoja kasvattamiseen.
- Ruotsissa sormitietokoneita on käytetty siten, että opettajat kuvasivat tilanteita, joissa joku lapsi teki jonkun hyvän teon. Sen jälkeen video näytettiin koko ryhmälle, lastentarhanopettaja Mervi Tolvanen kertoo.
Suomessa tabletteja on käytetty päiväkodeissa ainakin Turussa ja Lappeenrannassa osana opetushallituksen hanketta. Myös Tolvanen olisi halukas käynnistämään Kuopiossa kokeilun, jossa asiaa tutkittaisiin. Hän on itse käyttänyt iPadiä lasten kanssa muun muassa planeettaleikkiin, jossa lapset leikkivät olevansa Maassa vieraalla planeetalla ja dokumentoivat havaintojaan tietokoneille.
- Tabletit eivät korvaa perinteisiä kasvatusmenetelmiä eikä mielikuvitusta, mutta ne voivat tukea vuorovaikutusta ja lasten kielellistä kehitystä, Tolvanen arvioi.
"Monesti he olivat viisaampia kuin minä"
Suomessa tabletit eivät ole arkipäivää päiväkodeissa. Sen sijaan peruskouluissa uusi tekniikka on vyörynyt osaksi opetusta niin nopeasti, että oppimisympäristön ja sosiaalisen median välineiden tulva voi tuntua opettajasta uuvuttavalta.
- Se riippuu täysin siitä, miten uudet asiat esitetään. Jos asiaan perehtymättömälle opettajalle läväytetään välineiden kirjo eteen, kuka tahansa ihminen ahdistuu, sanoo sosiaalisen median koordinaattori Ville Venäläinen Otavan Opistolta.
Kuopion klassillisen lukion lehtori Riitta Pirinen kertoo opiskelleensa tabletin käyttöön yhdessä oppilaiden kanssa.
- Ensimmäiselle kurssille otin tablettitietokoneet mukaan ja sanoin oppilaille, että nyt ruvetaan yhdessä kokeilemaan. Monesti he olivat teknisesti viisaampia kuin minä, mutta se ei haittaa! Pirinen sanoo.
Pirisen mukaan opettajien ja vanhempien mielipiteet esimerkiksi sosiaalisen median käyttämisestä vaihtelevat laidasta laitaan. Hänen mielestään asiasta ei kuitenkaan kannata tehdä liian suurta numeroa – ajan kanssa kaikista uusista kokeiluista otetaan käyttöön parhaat asiat ja hylätään huonot.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Evira: Vihannesmyrkytyksiä voi olla enemmänkin
SOK on viikko sitten vetänyt kaupoista Rainbow-merkin Ruokaisat pannukasvikset -pakastevihannessekoituksen siinä olevan datura-rikkakasvin eli hulluruohon takia.
Tami kiistää eurovaaliehdokkuuden
Juhani Tammisen mukaan eurovaaliehdokkuudesta ei voi edes aurinkokuningas päättää yksin.
Rovaniemi haluaa rakentaa Ounasvaaran laen
Rovaniemen kaupunki haluaa Ounasvaaran kaavoituksen valmiiksi. Muun muassa mökkikylää ja hotellin laajennusta koskeva kaavamuutos otettiin esille kaupunginhallituksen iltakoulussa maanantaina. Valtuuston käsittelyyn uudelleen valmisteltu ehdotus tulee aikaisintaan syksyllä.
Lahden työpajatapahtumassa ennätysmäärä osallistujia
Ihanko pihalla? –tapahtuma kokoaa 600 eri puolilla Suomea työpajoissa toimivaa nuorta valmentajineen kahden päivän ajaksi Lahteen. Taide- ja kulttuuritapahtuman ohjelmatarjonta on runsas. Myös pääesiintyjillä on pajakokemusta.
Rajaton pyhiinvaellusreitti kutsuu kulkijoita
Ekumeeninen, maailman rauhallisimman valtakunnanrajan ylittävä pyhiinvaellusreitti avataan Tornio-Haaparannassa lauantaina.
60-luvulla koulukotiin lähdettiin poliisiautossa
Väkivaltaa, eristämistä, matkoja koulukotiin poliisiautossa. Koulukotien arki saattoi 1950- ja 60-luvuilla olla todella karua. Itä Suomen yliopiston lehtori Vesa Puuronen työstää kirjaa koulukotiin sijoitettujen tarinoista.
Joensuun murhaoikeudenkäynti voi venyä ensi viikkoon
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus käsittelee parhaillaan poikkeuksellista rikosvyyhtiä. Oikeus tarvitsee todennäköisesti lisäaikaa jutun käsittelyyn. Syytettynä on 12 henkilöä, ja rikosnimikkeistä vakavin on murha.
Käsintehty ruislimppu maistuu suomalaiselle
Perinteinen käsintehty ruislimppu voi olla hyvä bisnes. Esimerkkinä on nurmeslainen Porokylän leipomo, joka parhaillaan kaksinkertaistaa tilojaan. Leipomo myy noin kolme miljoonaa ruislimppua vuodessa ja uskoo määrän kasvavan edelleen.
"Suomen hyttyset kuin lintuja"
Maahanmuuttajat pääsivät kokeilemaan puiden istuttamista Laukaassa. Kongolainen Rukikiza oli tilaisuudesta innostunut, vaikka hyttyset häntä hieman pelottavatkin.
Saksalaisten viimeinen leposija täyttää 50 vuotta
Rovaniemen Norvajärvellä sijaitseva saksalaisten sotilaiden hautausmaa täyttää 50 vuotta. Mausoleumiin Norvajärven rannalle on haudattu 2 683 toisessa maailmansodassa kaatunutta saksalaista.
