Valokuvataiteilija Kari Soinio kuuluu melko harvinaiseen ryhmään: hän on taiteilija ja yrittäjä. Hänen alallaan yrittäjä-muotoisella toimintamallilla saa selvää taloudellista hyötyä.

- Kuvataiteilijat ja valokuvataiteilijat joutuvat käyttämään paljonkin rahaa välineisiin, tarvikkeisiin ja palveluihin. Jos on mahdollisuus vähentää arvonlisävero, se on merkittävä etu monelle. Varsinkin, jos toiminta on sellaista, että kuluja tulee paljon, sanoo Soinio.

Kuvataiteilijoilla on yrityksiä, näyttelijöillä ei

YLE Uutiset otti yhteyttä eri taidealan järjestöihin ja kysyi, kuinka yleistä yritystoiminta näiden jäsenistössä on.

Kuvataiteilijoista vajaat 10 prosenttia mieltää toimivansa yrittäjänä. Suomen taiteilijaseuran mukaan heistä toimii yrittäjän tavoin tosiasiassa huomattavasti useampi. Kuvanveistäjät, valokuvaajat ja graafikot palkkaavat apulaisia ja ostavat palveluita ja tätä kautta joutuvat kantamaan usein myös yrittäjän riskin.

- Kuvataiteen alalla kynnyskysymys yrittäjäksi ryhtymisessä on varmaan se varmuus toimeentulosta. Taiteilija on usein paljon suuremman riskin kuin yrittäjä, koska kuvataiteilijan toden näköiset tulot ovat huomattavasti alhaisemmat kuin mitä yrittäjä itselleen voi toivoa, toteaa Soinio.

Kuvataidealalla toimivien yrittäjien suhteellinen 10 prosentin määrä on yllättävän suuri verrattuna vaikkapa näyttelijöihin, joista Näyttelijäliiton mukaan oman yrityksen piikkiin työskentelee alle prosentti. Osuuskunnan kautta laskuttavia lienee vähän enemmän.

Näyttelijä-yrittäjiä on vähän siitäkin huolimatta, että usein freelancer-näyttelijät tekevät keikkaa teatterin ohella myös televisiossa, mainoksissa ja yritystilaisuuksissa. Tällaisissakin tapauksissa näyttelijät pestautuvat firman työntekijäksi työtehtävän ajaksi.

Niin ikään kirjailijat toimivat yrittäjinä hyvin harvoin. Toisin viime aikoina tässä on tapahtunut pieni käänne. Menestyskirjailijoiden ansiotulot voivat olla korkeita, mutta pääomatuloja ei ole välttämättä ollenkaan. Tämän vuoden verotilastoissa kirjailijoiden kärkipaikoilla ovat Arto Paasilinna 491 280 eurolla ja Laila Hirvisaari 401 903 euron tuloillaan.

Musiikkialalla suurituloisia

Kansainvälistä menestystä maistaneet rock-muusikot ovat olleet verotilastoissa omassa luokassaan. The Rasmuksen keulakuvan Lauri Ylosen tulot kipusivat 541 019 euroon, Him-yhtyeen Ville Valon ansiotulot olivat 360 472 euroa ja Nightwishin johtajan Tuomas Holopaisen ansiot 378 889 euroa. Suomirockin menestyjiin pääsi Lauri Tähkä 296 290 euroaan tuloillaan.

Musiikkipuolella yritysten perustaminen on ollut jo pitkään itsestään selvää. Ääni- ja kuvatallennetuottajien mukaan levyttävistä ja keikkailevista suomalaisista pop- ja rock- ja iskelmäartisteista noin joka kuudennella on oma yritys. Lisäksi kyseessä on kasvava trendi.

Sen sijaan pelkillä lauluntekijöillä ei juurikaan ole omia firmoja, sillä radiosoitosta tulevat tekijänoikeustulot katsotaan usein puhtaaksi ansiotuloksi.

Muotoilussa eniten yritystoimintaa

Eniten yritystoimintaa on sisustusarkkitehdeilla, teollisilla muotoilijoilla ja graafisilla suunnittelijoilla. Teollisuustaiteen Liitto Ornamosta kerrotaan, että muotoilualan jäsenistöstä työskentelee omassa firmassa peräti 90 prosenttia.

Valokuvataitelilja Kari Soinio ymmärtää myös sen, miksi yrittäminen ei usein taiteilijoita kiinnosta.

- Taiteilijuus ja yrittäjyys voi olla aika rajussakin ristiriidassa keskenään. Taiteilija ei pyri yrittäjäriskiin, eikä pyörittämään sellaista liiketoimintaa, että se olis erittäin tuottavaa. Taiteilija, joka ryhtyy yrittäjäksi, on perinteisesti riskeerannut työttömyysturvansa ja aika harvalla taiteilijalla on varaa siihen, pohtii Soinio.