Taidekritiikki lehdissä vähenee - yhä harvempi taiteilija pääsee esiin
Yhä harvemmat taiteilijat pääsevät esiin mediassa. Lehdissä taidekritiikkien määrä on vähentynyt ja niiden tilalle on tullut taiteilijoista kertovia juttuja. Taiteilijat ja kriitikot pelkäävät, että median kautta on syntymässä tähtitaiteilijoiden ryhmä. Päätoimittaja Matti Apusen mukaan lehtien keskeisin tehtävä on palvella lukijoita eikä taiteilijoita.
Valokuvataiteilija Sirkku Ala-Harja piti edellisen valokuvanäyttelynsä seitsemän vuotta sitten. Silloin näyttelystä oli arvioita useissa sanomalehdissä, kävijöitä riitti ja teoksia myytiin. Nyt tilanne on toinen, kun uusimmasta näyttelystä ei ole kirjoitettu rivin riviä. Sanomalehden sivulla olevalla arviolla on taiteilijalle suuri merkitys.
- Jos näkyy lehdessä, niin silloin kävijämäärät nousee heti. Se näkyy heti seuraavana päivänä. Se vaikuttaa tuntuvasti katsojamääriin ja myyntiin. Ja on se taiteilijallekin psyykkisesti tärkeää, että saa palautetta, kertoo Ala-Harja.
Suuret ja kauniit saavat tilaa
Kritiikkien määrä on vähentynyt lehdissä tuntuvasti viimeisten vuosien aikana. Lisäksi jotkut maakuntalehdet julkaisevat sivuillaan samoja kritiikkejä. Esiin pääsevät yhä harvemmat taiteilijat, sanoo Suomen arvostelijoiden liiton puheenjohtaja Siskotuulikko Toijonen.
- Suuret ja kauniit saavat tilaa, niistä kyllä tehdään juttuja. Marginaalitaide pääsee yhä vähemmän lehtien sivuille ja arvosteltavaksi. Juuri sitä pitäisi arvostella, koska siinä tapahtuu taidemaailman kaikkein kiinnostavimmat asiat.
Aamulehden vastaava päätoimittaja Matti Apunen on toista mieltä.
- Kiinnostavin jää pöytään - se jolla on vahvin teema ja argumentit. Sellainen kirja tai taideteos pystyy aloittamaan keskustelun, jota lehdistö jatkaa. On turha odottaa, että lehdissä automaattisesti edistettäisiin jokaisen taiteilijan uraa, täräyttää Apunen.
- Vanhanmalliset kritiikit ovat vähentyneet ja niille ei ole enää sellaista kysyntää. Taiteilijalle kritiikillä on varmasti suuri merkitys, mutta lukija on kiinnostunut vain aiheen vetovoimasta. Sitä me lehdessä seurataan, sillä lukija on meille kuningas, sanoo Apunen.
Juttuja taiteilijoista eikä taiteesta
Apusen mukaan kulttuurikirjoittamisen pitää kehittyä. Enää ei pitäisi kirjoittaa muodosta vaan teemasta. Siis ei teoksesta, vaan siitä mitä teos käsittelee. Taiteilijat ja kriitikot suhtautuvat tähän ajatukseen aivan eri tavalla.
- Minusta tärkein uutinen on se teos itse, sen teoksen tulkinta ja mitä siitä tulee kertoa lukijoille, sanoo Toijonen Suomen arvostelijoiden liitosta.
Jos lukijoita kiinnostavat enemmän taiteilijat kuin hänen teoksensa, on ilmeistä että lehdet kirjoittavat silloin heistä.
- Kyllä lehtien kultturisivut ovat menossa selvästi siihen suuntaan, että erilaiset haastattelut ja taiteentekijät ovat tärkeämpiä kuin teokset - puhumattakaan niiden kritiikistä, sanoo Toijonen.
Ristiriita syntyykin siitä, että usein taiteilijat haluavat ilmentää itseään kuitenkin vain teostensa kautta. Taidekentällä puistatusta tuntuu aiheuttavan pelkkä ajatuskin siitä, että menestyäkseen taiteilijan pitäisi ryhtyä tavoittelemaan julkisuutta. Samalla kuitenkin tiedetään, että nykymaailmassa siitä olisi hyötyä. Helpottaisiko se myyntiä?
- Varmasti helpottaisi. En osaa sanoa paljonko, mutta olen varma, että helpottaisi, toteaa valokuvataiteilija Sirkku Ala-Harja.
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Loreen lauloi Ruotsin voittoon
Ruotsi on voittanut Euroviisut. Ennakkosuosikkeihin lukeutunut Loreen voitti viisut ylivoimaisesti Euphoria-hitillään. Toiseksi eniten ääniä sai Venäjä. Kolmanneksi kisassa tuli Serbia.
Euroviisut raikaa Bakussa
Viisuvoittaja selviää yöllä yhden aikaan. Lähetystä voi seurata suorana Yle TV2:ssa.
McDonald’silla ei vaateita pellekaappauksesta
Lahdet tuovat Saamen Kansallisteatterin lavalle
Kokkolan kaupunginteatterin johtajakaksikko Ari-Pekka ja Jarkko Lahti jatkaa pohjoista teemaa Kansallisteatterissa. He ovat tehneet sopimuksen saamelaisaiheisen trilogian käsikirjoittamisesta ja tuottamisesta teatterille.
Laaja ITE-kokoelma Kaustisen kunnalle?
Kaustisen kunta on vain allekirjoituksen päässä laajan ITE-taidekokoelman omistuksesta. Kansanmusiikkisäätiön konkurssipesän tavaroihin lukeutuvalle kokoelmalle kunta on miettinyt jo uuden osoitteenkin: taulut halutaan esille K.H. Renlundin museoon.
Gugi Kokljuschkinille musiikkineuvoksen arvonimi
Topmostin laulaja tuki myöhemmin muita artisteja Katri Helenasta Children of Bodomiin.
Aulis Ruostepuro oli Turun teatterielämän voimahahmo
Pitkän linjan turkulainen teatterivaikuttaja Aulis Ruostepuro on kuollut 86-vuotiaana.
Rakastetut haahkat palaavat Aurajokeen
Haahkat nousivat kulttuuripääkaupunkivuoden yleisösuosikeiksi. Jokirannan silmäniloina haahkat tulevat olemaan seuraavat kymmenen vuotta.
Ostan kondomeja, näkeekö joku?
Kondomikirjailija Tiia Aarnipuu kehottaa valmistajia käyttämään enemmän mielikuvitusta. Miten olisi kondomi, johon voi piirrellä tai kumi senttimitalla?
"James Bond ei pärjäisi näillä hetkeäkään" - vakoilun salaisia laitteita näytteillä USA:ssa
New Yorkin näyttelyssä on monien maiden salaisten agenttien työkaluja. Oikeiden vakoiljoiden työ on kaukana elokuvien agenteista, sanoo historioitsija.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.