Taimen jatkamassa Tenon kalastuskautta syyskuulle
Tenolla harkitaan turistikalastuksen pyyntikauden pidentämistä meritaimenen pyynnin varjolla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvittää parhaillaan Tenojoella, voidaanko pääosin syksyllä jokeen nousevan meritaimenen pyyntiä tehostaa pidentämällä sallittua kalastuskautta. Syyskuulle jatkuvalla kalastuskaudella tuettaisiin myös Tenojoen alueen matkailuyrittäjyyttä.
Syksyllä Tenojokeen nousevat meritaimenet parveilevat kesäaikaan vielä Norjassa, Tenojoen suulla vuonon ravintorikkaassa vedessä. Jokisuulta taimenia on myös helpointa pyytää ja valjastaa tutkimuslaitteisiin.
RKTL:n tutkimusavustajan Velimatti Leinosen mukaan merkitäviksi on saatu noin sata hyvinkin erikokoista taimenta kahden tutkimuskesän aikana.
- Pienimmät ovat jotain 40 senttiä, suurimmat taitaa tällä hetkellä olla noin viiden kilon tienoilla. Siinä on se kokohaitari, mutta varmasti tässäkin vesistössä on isoa kalaa, siis viidestä kilosta isompaakin.
RKTL:n biologi Timo Kanniainen haluaa muistuttaa Tenoon nousevan meritaimenen tärkeydestä vaikka siitä ei juuri puhuta.
- Teno on Suomen merkittävin meritaimenjoki vaikka sitä ei moni tunnista, se jää vähän täällä lohen varjoon.
Nousutaimenen pyynti syyskuussa voisi olla hyvinkin antoisaa Tenojoella sen jälkeen kun lohen kalastus päättyy. Utsjoen Outakoskelta taksi- ja matkailuyrittäjä Kari Guttormin mukaan kauden jatkuminen olisi tervetullut..
- Ei se varmaan hullumpi asia olis, saatais vähän jatkettua vähän meidän majoitusyrittäjien majoitusaikaa, vuorokausia vähän lisää ja lisäisihän se yleensäkin kuntaan tulevaa rahamäärää.
Uutta tietoa taimenesta
Tutkimustarkoitukseen pyydetyt taimenet ensin nukutetaan, sen jälkeen mitataan pituus ja paino. Lisäksi niille asennetaan radiolähetin vatsaonteloon. Biologi Timo kanniaisen mukaan vuoden seurannan tuloksena on jo nyt selvinnyt uusia, jopa yllättäviä piirteitä taimenen elintavoista.
- Osa taimeneista nousee tästä merestä jossa ne nyt syönnöstää talvehtimaan jokeen ja sitten mahdollisesti jatkavat varsinaista kutuvaellustansa sitten seuraavana keväänä.
Yleisesti on uskottu, että keväällä saadut taimenet ovat aikaisia nousukaloja, mutta uuden tiedon perusteella taimen voi olla jo viettänyt talven joessa ja jatkaa vain matkaa omalle kutualueelleen ylävirtaan.
Radiolähettimeln vatsaonteloon saaneita meritaimenia seuraataan autolla pitkin jokivartta ja yritetään paikantaa kannettan vastaanottimen avulla. Lisäksi Tenon ja Inarinjoen varrella on seitsemän kiinteää radiovastaanotinta jotka rekisteröivät kalojen lähettämiä signaaleita.
Ongelmana valvonta
Kolmivuotisen tutkimushankkeen aikana arvioidaan meritaimenkannan tilaa, vaelluskäyttäytymistä ja levittäytymistä. Näiden tietojen pohjalta sitten arvioidaan, miten, missä ja milloin meritaimenen pyynti voitaisiin sallia häiritsemättä kutupuuhissa olevia lohia.
Paikallisella yrittäjällä kari Guttormilla on oma ehdotus mahdollisen taimenen syyskalastuksen järjestämiseksi.
- Pitäis ne tietyt paikat vain pyhittää taimenpyyntiin. Siellä missä nykyäänkin ovat nämä hyvät pyyntipaikat. Muutama tässä Tenon varressa missä pyydetään sitten pelkästään sitä taimenta. Silloin olisi helpompi valvoa sitä pyynti.
Tuoreimmat aiheesta: Lappi
Kittilän tulvapenger rakenteille 2014?
Kittilän tulvapenkereen rakentaminen voi alkaa vuoden kuluttua, arvioi Kittilän kunnan tekninen johtaja Lauri Kurula. Kurulan mukaan rakentamistöiden alkaminen edellyttää sen, että penger saa lainvoimaisen maisematyöluvan.
Valtuusto lakkautti Orajärven koulun
Sodankylän Orajärven koulun lakkauttaminen on varmistunut. Sodankylän kunnanvaltuusto päätti torstaina illalla, että koulu Orajärvellä loppuu elokuun alussa.
Luontokeskus Naavan suosio yllätti
Metsähallituksessa ollaan yllättyneitä Pelkosenniemen Pyhätunturilla olevan luontokeskus Naavan suuresta suosiosta. Naava on toiminut vasta vuoden, mutta taloon odotetaan jo sadattatuhannetta asiakasta. Suunnittelija Reeta Nyman sanoo, että kaikki ennakko-odotukset on jopa reippaasti ylitetty.
RoPS voitti – Inter pelasi jälleen vajaalla
RoPS otti kotikentällään arvokkaan 1-0 voiton Turun Interistä.
Ounasvaara on herkkä aihe Rovaniemellä
Ounasvaaran rakentaminen on herättänyt vuosien mittaan voimakkaita tunteita Rovaniemellä. Toisille se on melkein pyhä paikka, toisille mahdollisuus kehittää vapaa-ajan yritystoimintaa.
HS: OAJ tyrmää Pellon koulun kännykkäkiellon
Pellon koulun oppilailleen asettama kännykkäkielto on laiton, sanoo Opettajien ammattijärjestön OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen.
Ounasvaaralle laajempi kaava
Rovaniemen kolme suurinta puoluetta ajaa Ounasvaaralle laajan rakentamisen mahdollistavaa kaavavaihtoehtoa. Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajan Matti Torvisen mukaan kaava voidaan esitellä valtuustolle jo alkusyksystä.
Kiista Rovajärven YVA:sta hallinto-oikeuteen
Lapin luonnonsuojelupiiri vaatii Rovajärven ampuma-alueen ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Luonnonsuojelupiiri on vienyt asian Rovaniemen hallinto-oikeuteen.
Maastopalot roihuavat Lapissa
Kuivan kevään myötä Lapissa on roihunnut poikkeuksellisen paljon maastopaloja. Tänä keväänä maastopaloja on ollut jo noin 20 kappaletta, kun koko viime vuonna niitä oli 50.
Armeija: Ei pakkosiirtoja Rovajärvellä
Puolustusvoimat kiistää, että se pakottaisi siviilit pois Rovajärven ampuma-alueelta Itä-Lapissa. Paikallisia maanomistajia edustava Pro Rovajärvi -liike on väittänyt julkisuudessa, että armeija tyhjentäisi ampuma-alueen siviileistä vuoteen 2016 mennessä.

Kommentoi aihetta
(9 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Future Matters
Ilmoita asiattomasta kommentistaEnsin tapetaan lohi, ja kun lohet loppuu, sitten taimenetkin.
Guttormilla on niin pahasti oma lehmä ojassa kuin olla ja voi.
Lohet ja taimenet ovat asuttaneet Tenojokea tuhansien vuosien ajan, ja alle sadassa vuodessa ihminen on tuhonnut koko ekosysteemin, ja nyt syylliseksi on otettu taimen.
Syyllinen lohen ahdinkoon on vain ja ainoastaan ihminen.
Tenojokilaakso on ahneuden laakso, jossa mm. vuosi tuhannen alussa kärrättiin tuhansia kiloja lohta Utsjoen kaatopaikalle, kun turisteille ei kelvannutkaan.
Indeed it does!
Ilmoita asiattomasta kommentistaTuota, mites tässä syyllisettiin taimenta lohen ahdingosta? Rajoitettu pyynti voisi olla ihan ok, jos sitä vain pystyttäisiin valvomaan kunnolla. Tenon ja varsinkin Tenovuonon verkotusta sitä pitäisi rajoittaa, jos jotain vaikutuksia haluttaisiin.
hermanni
Ilmoita asiattomasta kommentistahöpöhöpö.
Silkkaa huuhaata
Ilmoita asiattomasta kommentista..tuommoiset "taimenrojektit". Kesä on tarpeeksi pitkä semmoisenaan turistien lypsämiselle, jos asiakkaita halutaan lisää pitäisi sieltä päästä löysätä vähän ahneuksissaan rakennettuja estojärjestelmiä. Meritaimen on niin pieni siivu, käytännössä olematon, viehekalastuksessa Tenolla ettei sen varjolla voi ryhtyä tohtoroimaan koko järjestelmää. Tunturivesiä on yltäkyllin kalastaa silloinkin kun pääväylällä on jo syysrauhoitus. Yritetään vain taas imasta omaan pussiin välistä, nuita "erikoisoikeuksia" on jo aivan nokko. Piste.
puhuu asiasta tietämätön
Ilmoita asiattomasta kommentistaTaimenen pyynti on hyvä lisä kalastusmatkailuun ja erinomainen ruokakala. maistuis varmaan sullekkin. Kateuksissaan ei kannata kirjoittaa mitään erikoisoikeuksista ei noilla lakeuksilla leipä helpolla irtoa ja jos joku viitsii ja pystyy investoimaan niin annettakoon heille se mahdollisuus. Toisekseen ei Tenosta lohi ole kadonnut vaan päin vastoin joki on täynnä lohta ja nyt nousee vielä meritaimenkin kiitos siitä taas luonnon omalle järjestelmälle. Ei tutkijatkaan näköjään tiedä mitään viime keväänä Eero Niemelä ennusti maailman lopun tulevan Tenolle. Ei tullut.
"jotain ehkä tietäisin...
Ilmoita asiattomasta kommentista...olinhan siellä minäkin." Eli ehkä paremmin perillä "noiden lakeuksien" karuista olosuhteistä kuin osaat arvatakaan. Olen samaa mieltä siitä että joessa kalaa on, ja kalastajia vähemmän kuin ennen eli jakovaraa enämpi... Mutta kallista turistille, seonkait pakko sinunki tunnustaa. No, jos kalojen syysrauhoitusta halutaan murentaa, päivvastoin kuin tähän saakka on jokivarressa vaajittu että elokuun puolessavälin pittää jo uistimet kieltää ja pelkillä perhoilla joppu kaksiviikkoa, ja löysätä kaikki naaraskalat takaisin jne.jne. .. paljon on sitte muuttunut viime näkemän!
pörröporo
Ilmoita asiattomasta kommentistamikä ettei voisi taimenta pyytää, jos kanta on niin vahva että kestää kalastuksen.
itsekin kalastaja
Ilmoita asiattomasta kommentistaEn jaksa uskoa, että tenolainen taimenta syö. Olen niin monelta paikalliselta kuullut että kuka nyt taimenta söis, joka se syö hiiriä. Idea voi olla hyvä, mutta en jaksa uskoa,että sitä nyt ruokakalaksi asti tulisi. Toisekseen, mistä jo asentolohet tietäisi, että nyt pyydetäänkin taimenta, ettei tarvitse puolustaa reviiriään ja tarttua pyydykseen. Ja siitä matkailusta. Kaikki työssäkäyvät ovat alkaneet jo töihin, eikä kovin moni tulisi ostamaan Tenolle kalliita kalastuslupia taimenen takia, sitä löytyy kyllä etelästäkin. Kaukaa haettu ajatus. Kumpi tärkeämpi Tenon lohi vai muutama taimenpyytäjä eli muutama euro?
caddis
Ilmoita asiattomasta kommentistaAivan eri kala kysymyksessä. Tenon taimen on loistava ruokakala, sitä ei voi edes verrata etelän istaritaimeniin. Taimenenkalastus voisi olla tosiaankin sallittua rajoitetuissa paikoissa, joita olisi siten helpompaa valvoa.