Vanhanen arvostelee meppejä
Kuva: YLE
Pääministeri Matti Vanhanen arvostelee suomalaisten europarlamentaarikkojen toimintaa. Hän puhui aiheesta järjestämässään Suomen EU-politiikan tahtotila 2010-luvulla -seminaarissa.
Esimerkkinä Vanhanen mainitsi työaikadirektiivistä äänestyksen, jossa ainoastaan kaksi meppiä äänesti Suomen kannan mukaisesti. Ongelmaa aiheuttaa hänen mukaansa myös se, etteivät hallitus ja mepit tapaa toisiaan säännöllisesti
- Kaikki omat yritykseni ovat kaatuneet siihen, että vain muutama meppi pääsee yhteisiin palavereihin.
Vanhanen muistutti, että parlamentin valta tulee kasvamaan ja toisaalta Suomen suhteellinen asema siellä pienenee. Hän sanoi toivovansa, että tätä valtaa käyttäviksi mepeiksi valikoituu taitavia vaikuttajia. EU-vaalien äänestyslukuja Vanhanen luonnehti häpeällisen alhaisiksi.
- En usko, että se jäisi tälle tasolle, jos Euroopan parlamentin asema lainsäädännössä tiedostettaisiin kunnolla, hän sanoi.
Suomalainen EU-keskustelu osin epä-älyllistä
Vanhanen korosti puheessaan useaan otteeseen Suomen hyvää asemaa uniossa. Hän arvosteli suomalaista EU-keskustelua ja totesi epä-älyllisen kritiikin halventavan kansalaisia. Keskustelun siitä, onko jäsenyys hyvä vai huono asia, Vanhanen lopettaisi jo kokonaan.
- Suomi pärjäisi EU:n ulkopuolella olennaisesti huonommin kuin unionin jäsenenä. Tämä ei ole mielipide vaan fakta, hän sanoi.
Vanhasen mukaan Suomella on EU:n jäsenenä myös enemmän vaikutusvaltaa kuin koskaan aiemmin historiansa aikana. Esimerkkinä hyvästä vaikuttamistyöstä hän käytti joulukuista ilmasto- ja energiapakettia, jossa osuttiin "aivan nappiin".
Kansallinen konsensus tarvitaan
Vanhasen mukaan menestyminen unionissa vaatii uutta konsensusta Suomen EU-politiikkaan. Tämän kansallisen tahtotilan taakse pitäisi löytyä yhteisessä rintamassa niin hallitus ja oppositio kuin elinkeinoelämä ja työntekijätkin.
Yhteistä linjaa tullaan kirjaamaan myös laajaan EU-selontekoon, jonka hallitus antaa eduskunnalle vielä kevään aikana. Selonteossa kirjataan muun muassa Suomen sisällölliset painopistealueet sekä vaikuttamisstrategiat, ja se on ensimmäinen laatuaan liittymisen jälkeen.
Yksi maataloustukialue ja eurooppalainen finanssivalvonta
Vanhanen esitti puheessaan myös muita suoria EU-toiveita. Koko Suomi pitäisi saada yhtenäisen pohjoisesta tutun maataloustukijärjestelmän piiriin. Nykyinen maan sisäinen jako on hänen mielestään vanhaa politiikkaa.
Euroopan keskuspankin ympärille hän rakentaisi yhteisen rahoitusvalvontajärjestelmän ja kansalliset järjestelmät voisivat toimia tämän aluekonttoreina. Vastaavaa järjestelyä on esittänyt aikaisemmin myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.
Turvallisuuspolitiikassa Suomen linjan pitää olla Vanhasen mukaan selvä.
- Suomessa pohditaan hanakasti Natoa. Olemme kuitenkin EU:n jäseniä ja meille on luontevaa keskittyä EU:n kehittämiseen. Tätä eurooppalaista tietä haluan kulkea, hän sanoi.
YLE Uutiset/ Terhi Uusivaara-Melari