"Budjetti luo ja hävittää työpaikkoja samaan aikaan"

- Budjetin vaikutus on parhaimmillaan vajaat 20 000 työpaikkaa. Työllisyys on jo heikentynyt noin 70 000 hengellä. Uhkana on, että työttömyys pahenee vielä saman verran kevääseen mennessä, sanoo Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm.

- Työttömyyttä ei budjetissa torjuta kovin tehokkaasti. Suurin syy tähän on, että menoelvytystä ei ole. 220 miljoonan euron työllisyyspaketti on pitkälti harhaa. Menothan on kerätty vähentämällä valtion muita ja niin ikään työllistäviä menoja, arvioi puolestaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto.

- Pahinta julkisen talouden kestävyyden kannalta on työttömyyden nousu, sillä kokemusten mukaan suhdannetyöttämyys muuttuu nopeasti rakennetyöttömyydeksi, sanoo Aktia Pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen.

Työllisyyden hoitoon käytettävää rahaa pitää liian pienenä myös Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela:

- 10 000 hengen työllisyyspaketti on aika vaatimaton silloin, kun työpaikkojen määrä on vähentynyt 100 000:lla vuodessa. Samaan aikaan kuitenkin jatketaan valtion ns. tuottavuusohjelmaa, jolla valtion työpaikkoja vähennetään ja kunnatkin vähentävät työpaikkoja rahoituskriisin vuoksi.

Taloustaantuma johtuu maailmantalouden kriisistä, eikä Suomen valtion budjetti voi siinä suhteessa juuri auttaa.

- Vientialoilla budjetti ei pure, kotimarkkinoilla ja rakentamisessa jonkin verran, siltä osin voidaan jonkin verran lieventää tilannetta, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Sixten Korkman.

Handelsbankenin Tuulia Asplund arvostelee ruuan alv:in alentamista taantuman hoitokeinona:

- Pieni- ja keskituloisille suunnattu merkittävämpi verohelpotus olisi todennäköisesti ollut tehokkaampi tapa. Ruuan alv:n alentamisella tuskin on merkittäviä suoria työllisyysvaikutuksia ja välillinen vaikutus kuluttajien ostovoiman parantumisena jäänee vaisuksi: missään tuloluokassa alttius käyttää ruokamenoista saatu säästö muuhun kulutukseen ei ole suuri.

- Ravintolaruuan alv-alella sen sijaan pitäisi olla työllisyyttä parantava vaikutus - vaikka kampaamopalveluiden alv-kokeilu tosin osoitti, että työllisyysvaikutuksesta ei voi olla varma.

”Elvytys lopetettiin liian aikaisin”

- Budjetti ei juuri onnistu parantamaan taantumasta kärsivien asemaa, koska elvytys lopetettiin vuosi liian aikaisin, jyrähtää Palkansaajien Eero Lehto.

- Velkaelvytystä on aika sopivasti. Menokehyksestä on pidetty kiinni, sanoo puolestaan Pellervon Pasi Holm.

- Laajamittaisen velkaelvytyksen aika oli viime vuonna. Tuolloin olisi voinut ehkä löytää nopeammin vaikuttavia keinoja. Kokonaisuutena elvytyksen suuruus on riittävä, kun otetaan huomioon käsillä olevan taantuman kansainvälinen luonne. Tässä tilanteessa enää sellainen erittäin laajamittainen elvytys ei ehkä olisi ollut järkevää mutta se, että edelleen pyritään täsmällisillä toimilla elvyttämään taloutta on kyllä paikallaan, sanoo Nordean pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Heiskasen kanssa elvytyksen aikatauluista on samaa mieltä Aktia Pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen:

- Valitettavasti hallituksen suurin virhe tapahtui jo liki vuosi sitten. Elvytykseen lähdettiin liian hitaasti ja liian pienin panoksin.

- Minua kiusaa se, että poliitikot ja media tuntuvat katsovan elvytystä ensisijaisesti menoina. Minulle elvytys on investointi tulevaisuuden velanhoitokykyyn. Yrityksetkin investoivat taloudelliseen tulevaisuteensa. Kukaan kyseenalaista sitä, vaikka se maksaa. Investointeja tarvitaan ja on yritysjohdon asia arvioida mikä investointi on yrityksen ja sen omistajien kannalta kannattava ja mikä ei. Ei se niin kauhean erilaista ole silloin, kun hallitus käyttää veronmaksajien rahoja joko viisaisiin tai hölmöihin hankkeisiin. Nykytilanteessa yksikäsitteisen viisaita ovat ne hankkeet, jotka muutenkin tehtäisiin. Kun kysymys on ajoituksesta, saavutetaan myös se, että elvytys vaimenee itsestään, kun hankkeet on saatu valmiiksi, Tyrväinen sivaltaa.

Aktian Tyrväisen mukaan poliitikkojen viime kuukausien toiminta on myös syönyt uskottavuutta elvytykseltä:

- Toinen talouspoliittisen keskustelun suuri virhe oli, että se kääntyi aivan liian aikaisin puheeksi elvytyksen purkamisesta. Elvytyseurojen tehoa syö väistämättä se, etteivät poliitikot ole kuukausiin puhuneet elvytyksen hyvistä puolista, vaan julistaneet kuluttajille sitä, että kohta kiristetään. Ne kotitaloudet, jotka varautuvat tähän, eivät muuta kulutuskäyttäytymistään siihen suuntaan, jota elvytyspolitiikalla tavoitellaan. Poliitikkojen puheet ovat siis heikentäneet elvytyseurojen tehoa. Tietyssä mielessä seuraus on elvytysinvestoinnin tuottoasteteen heikkeneminen. Olen seurannut tätä jo keväällä käynnistynyttä keskustelua suuren kummastuksen vallassa.

- Velan määrä kasvaa euromääräisesti suunnilleen yhtä paljon kuin 90-luvun alussa, mutta suhteessa kansantalouden kokoon vain puolet siitä. Ensi vuoden lopussa julkinen velka jäisi edelleen alle 50 prosenttiin kansantuotteesta, mikä on kansainvälisesti vertaillen melko vähän. Velan määrää ei voi pitää liian suurena, arvoi puolestaan Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela.

Nuorisotyöttömyyden hoitoon ei riittäviä keinoja

- Pidemmällä aikavälillä, vielä vuosienkin päästä taantuman välilliset negatiiviset vaikutukset näkyvät todennäköisesti kunnallisissa, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä opetuksessa ja koulutuksessa. Julkisen talouden velkaantuessa rajusti on selvää, että kunnat tulevat olemaan puristuksissa vielä pitkään, vaikka budjetissa osoitetaankin määrärahoja kuntien taloustilanteen parantamiseen, Handelsbankenin ekonomisti Tuulia Asplund.

- Nuorisotyöttömyyden kasvuun ei ole löydetty riittävän vaikuttavia toimia. Koulutuksen lisääminen ei sovi kaikkien nuorten, varsinkaan nuorten miesten elämäntilanteeseen. Koulusta ja opinnoista valmistuneet miehet tarvitsisivat työpaikkoja ja työharjoittelupaikkoja, sanoo Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Seija Ilmakunnas muistuttaa, että lisätoimia tarvittaisiin myös, jotta työmarkkinoiden vanhimmat ikäluokat eivät irtisanomisten jälkeen jäisi pysyvästi ulos työmarkkinoilta.

"Tulevien vuosien budjetit yhä vaikeampia"

- Budjetin teon vaikeus tuskin kuitenkaan jää tämän riihen erityispiirteeksi: tulevien vuosien entistä vaikeammaksi haasteeksi muodostuu budjetin tasapainottaminen ja velan hoito. Se vaatinee niin poliittisesti kuin talouspoliittisesti vaikeita päätöksiä tulevaisuudessa, sanoo Handelsbankenin Asplund.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela ennakoi, että nyt tehtyjen päätösten vuoksi kuntien tuentarve kasvaa räjähdysmäisesti tulevaisuudessa.

- 90 miljoonan euron lisätuki todella pieni, kun odotettavissa on miljardivaje.

OP Pohjola -ryhmän pääekonomisti Anssi Rantalan mukaan julkisen talouden kestävyyden turvaaminen edellyttää lähivuosina veronkorotuksia. Hän uskookin, että veronkorotusten aika tulee heti, kun taantuma alkaa helpottaa.

Rantala pitää myönteisenä, että yleisen veroasteen noususta pidättäydyttiin, sillä Suomi on ensi vuonna todennäköisesti edelleen tukevasti taantumassa.

Yleisen arvonlisäverokannan noston ajankohta on riski, koska kotimaista kysyntää tulisi vielä ensi vuonna vahvistaa, sanoo Seija Ilmakunnas.

Ongelmana hänen mukaansa on myös se, että monet kunnat joutuvat kiristämään verotusta ensi vuonna.