Energiatehokas rakennus voi välttyä kiinteistöverolta

Kiisteltyä kiinteistöveronporrastusta miettinyt työryhmä luovutti raporttinsa keskiviikkona asuntoministeri Jan Vapaavuorelle (kok.).

Työryhmän mukaan kiinteistöverosta ei saisi verohuojennusta vielä määräysten mukaisella rakentamisella. Porrastus astuisi voimaan vasta, kun uusi talo on rakennettu nykyistä määräystasoa ja vanha talo korjattu rakentamisaikaista määräystasoa tehokkaammaksi.

Yleisen kiinteistöveron vaihteluväli on nyt 0,5-1 prosenttia ja ensi vuonna taso nousee 0,6-1,35 prosenttiin. Työryhmä ei ottanut kantaa siihen pitääkö yleistä verotasoa nostaa, jotta entisestään koventuvat verot kannustaisivat kiinteistöjen omistajia investointeihin.

Työryhmän tavoitteena oli selvittää, miten rakennusten kiinteistöveroa porrastamalla voitaisiin lisätä uudisrakennusten ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta sekä edistää ympäristöystävällisten lämmitystapojen käyttöä ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi. Porrastuksen ajatuksellisena lähtökohtana on, että enemmän päästöjä aiheuttavista rakennuksista maksetaan myös suhteessa enemmän kiinteistöveroa.

Tiedot uuteen rekisteriin

Työryhmän mukaan kiinteistöveron porrastamiseksi tarvitaan malli, joka on selkeä sekä kiinteistöjen omistajille että verottajille. Uudistarakentamiselle ja korjausrakentamiselle tulisi laatia omat portaansa verohuojennuksen laskemiseksi.

Tarvitaan myös rekisteri, johon kiinteistön lukuarvon tai luokan voisi helposti päivittää ja sieltä tarkistaa. Kiinteistön energialuokan tai arvon määrittämiseksi voisi käyttää mm. energiatodistusta, lämmitystapaa ja erilaisia luokiteltuja korjaustoimia. Verohuojennuksen perusteen vie viranomaisten hallinnoimaan rekisteriin uudiskohteissa rakennusluvan antaja ja olemassa olevien rakennusten kohdalla kiinteistönomistaja.

Rakennukset tuottavat paljon päästöjä

Työryhmän työn taustalla on se, että rakennusten kokonaisenergiankulutus on koko Suomen energiankäytöstä 40 prosenttia ja kasvihuonepäästöistä 30 prosenttia. Päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä myös tällä sektorilla todetaan tiedotteessa. Erityisenä ongelmana on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, jonka tukemiseksi tulisi löytää uusia kannustinjärjestelmiä.

Vaihtoehtoisia malleja useita

Rakennusten kiinteistöveron porrastaminen energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella on teknisesti mahdollista ja veron porrastamiseen on vaihtoehtoisia malleja.

Kiinteistöveron porrastus voisi perustua energiatehokkuusluokkaan, laskennalliseen energiatehokkuuslukuun tai yksittäisiin toimenpiteisiin. Porrastus voitaisiin toteuttaa yhdellä tai useammalla tasolla. Porrastus voitaisiin vaihtoehtoisesti toteuttaa esimerkiksi uuden, energiatehokkaan rakennuksen tai energiatehokkaaksi korjatun vanhan rakennuksen vapauttamisella kiinteistöverosta tietyksi määräajaksi. Kolmas vaihtoehto olisi kahden edellisen mallin yhdistelmä, jossa jatkuvaan porrastuksen lisäksi esimerkiksi erittäin energiatehokas tai täysin uusiutuvaa energiaa käyttävä rakennus voisi saada määräaikaisen vapautuksen verosta.

Päätökset kiinteistöveron mahdollisesta käyttöönotosta tähän tarkoitukseen samoin kuin veromallin kehittäminen edellyttävät työryhmän mukaan vielä lisäselvityksiä.

Uudistus voisi tulla käyttöön vuonna 2012, jolloin rakennusmääräykset kiristyvät muutenkin.