Kansanedustajien lahjuslaki tiukkenemassa
Ongelmallista lahjusrikoslakia aiotaan muuttaa niin, että kansanedustajia koskevat säännökset tiukkenevat ja lakiin lisätään vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevia rangaistuksia. Oikeusministeriön työryhmä luovutti ehdotuksensa tänään ministeri Tuija Braxille (vihr.).
Nykyisessä laissa kansanedustaja on syyllistynyt rikokseen vain, jos lahjuksen saamista on edellyttänyt lupaus jostain teosta lahjuksen vastineeksi. Käytännössä syyllistymistä on mahdotonta näyttää toteen.
Työryhmä esittää, että lahjuksen ottamisesta voitaisiin rangaista, vaikkei siihen enää liittyisikään mitään lupausta. Lahjuksen tulisi kuitenkin olla "omiaan horjuttamaan luottamusta" edustajan riippumattomuuteen.
Oikeusministeri Tuija Brax haluaa vetää selvän rajan vaalirahoituksen ja lahjonnan väliin.
- Kun noudatat vaalirahoituksen uusia tiukkoja normeja, ilmoitat kaiken oikein, etkä ota enempää vastaan kuin laki sallii, niin olet puhtailla vesillä. Kyllä tässä lähdetään sitä, että kun kansanedustajat ja ehdokkaat noudattavat lakia, niin tietävät myös toimivansa oikein, Brax sanoo.
Törkeäksi rikokseksi teko voitaisiin lukea silloin, jos lahjuksella tavoitellaan huomattavaa hyötyä tai vahinkoa tai jos lahjuksen arvo on huomattava. Uudistus ei kuitenkaan korottaisi jo säädettyjä enimmäisrangaistuksia.
Laki luotaisi myös taustalla tapahtuvaan korruptioon
Vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemista olisi lahjuksen antaminen henkilölle, joka väittää voivansa vaikuttaa virkamiehen tai kansanedustajan päätöksiin.
Vaikutusvallan kauppaamisesta olisi kysymys, jos henkilö tässä tarkoituksessa ottaa vastaan lahjuksen. Vaikka henkilö ei lopulta käyttäisi vaikutusvaltaansa, teko katsottaisiin silti rikokseksi. Uudet säännökset puuttuisivat tehokkaammin viranomaistoiminnan taustalla olevaan korruptioon.
Lakiuudistuksen takana eivät ole tämän hetken vaalirahakuohut, vaan Euroopan neuvoston patistelu. Suomessa säännökset kansanedustajien lahjusrikoksista eivät vastaa neuvoston vaatimuksia.
YLE Uutiset