Brax väläyttää sähköistä jalkapantaa lähestymiskiellon valvontaan

Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan lähestymiskiellon valvontaan liittyy Suomessa paljon ongelmia. Suurimmissa ongelmissa on kyse resursseista, ja varsinkaan poliisin voimavarat eivät riitä valvontaan, sanoo Brax.

- On kohtuutonta vaatia mahdottomia, jos ei ole riittävästi resursseja, hän sanoo.

Braxin mukaan perheen sisäistä lähestymiskieltoa ja sen tehoa on arvioitu tuoreeltaan ja on todettu, että kunnat eivät tarjoa kriisiperheille muuta apua.

- Vaarallisen perheenjäsenen poistaminen ei vielä auta, vaan se saattaa vain pahentaa tilannetta, jos kriisiin ei puututa muillakin keinoin.

Jalkapannasta ensin kokemuksia vankeinhoidosta

Eduskunta saa kevätistuntokauden aluksi hallituksen esityksen pakkokeinolaista. Kun vankilatuomiosta osa suoritetaan aluksi kotiarestina niin vangille tulee jalkapanta, joka hälyttää jos sen ottaa pois tai vanki poistuu tietyltä alueelta. Panta lähettää hälytyksen vanginvartijalle tai poliisille.

- Oikeusministeriössä on tehty alustavia valmisteluja, että vankeinhoidon jalkapannasta saatujen kokemusten jälkeen sama tekniikka siirtyisi myös poliisin käyttöön, Brax sanoo.

Jalkapantaa voidaan soveltaa myös päinvastaiseen tapaukseen, jolloin se hälyttää jos joku rikkoo lähestymiskieltoa.

- Nimenomaan tätä on pohdittu ministeriössä. Esitutkintalaki ja pakkokeinolaki ovat valmistelun loppusuoralla, ja kun niiden voimaantulos jälkeen saadaan jalkapannan käytöstä kokemusta, niin sama tekniikka voisi siirtyä myös poliisin käyttöön.

Braxin mukaan pantaa voisi soveltaa tilanteissa, jotka liittyvät suoraan rikoksiin. Esitutkintavaiheessa vangille voidaan jo tulevan esitutkintalain mukaan laittaa jalkapanta. Esitutkintalaki menee eduskuntaan tänä keväänä.

Sellon Prismassa tapahtuneissa surmatöissä Sellon tavaratalon vartijat eivät tienneet laajennetusta lähestymiskiellosta, mutta Prisman vartijoilla se oli tiedossa. Braxin mielestä laajennetun lähestymiskiellon yhteydessä voidaan myös ajatella, että viranomaisilla olisi suurempi tiedotusvelvollisuus.

Hän kertoo uutena keinona myös eräänlaisen riskikaavakkeen käyttöönotosta, jota aiotaan kokeilla Suomessa. Siitä on Braxin mukaan ollut hyviä kokemuksia Britanniassa ja Kanadassa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos valmistelee parhaillaan Suomeenkin sovellettavaa riskianalyysiä, jota voisivat hyödyntää mm. tuomioistuimet ja sosiaalityöntekijät.

Pitäisikö Suomessa säätää laki vainoamisesta?

Oikeusministeri muistuttaa, että eduskunta on jo hyväksynyt lain, jonka mukaan tekstiviesteinkin voidaan rikkoa kotirauhaa.

- Oikeusministeriö olisi valmis tuomaan eduskunnalle kiusaamisen laajemmankin kriminalisoinnin. Lakivaliokunta oli samaa mieltä, mutta nyt koko asia on jäissä resurssien puutteen takia. Lähivuosina tätä ei pystytä toteuttamaan, ja viime budjetissa oikeusministeriö ei saanut lisärahaa lainvalmisteluun.

Rikoslain valmistelijat ovat olleet muutenkin tällä vaalikaudella aivan ylityöllistettyjä, mutta lisää rahaa aiotaan pyytää väkivallan torjunnan tehostamiseen. Neljän, viiden ihmisen lisäpanostuksella saisi aikaan merkittäviä parannuksia, Brax summaa.