Kysely: Lapsilisät pois suurituloisilta

Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemän mielipidemittauksen mukaan 77 prosenttia suomalaisista vähentäisi valtion menoja poistamalla lapsilisät perheiltä, joiden vuositulot ovat yli 100 000 euroa.

Yli puolet (51 prosenttia) on lapsilisien poistoehdotuksesta täysin samaa mieltä ja 26 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Täysin eri mieltä on 9 prosenttia.

Lapsilisien poistaminen suurituloisilta saa eniten kannatusta perussuomalaisten (72 prosenttia täysin samaa mieltä), vasemmistoliiton (61), SDP:n (58) ja kristillisdemokraattien tukijoilta.

Myös kokoomuksen ja keskustan kannattajista selkeä enemmistö on valmis poistamaan lapsilisät suurituloisilta. Täysin samaa mieltä poistoehdotuksesta on 39 prosenttia kokoomuksen ja 43 prosenttia keskustan äänestäjistä.

Vuonna 2007 lapsilisiä maksettiin yli 100 000 euroa tienaaville kotitalouksille 180 miljoonaa euroa. Kaikki lapsilisät olivat samana vuonna yhteensä 1,4 miljardia euroa.

Mittaus tehtiin internet-paneelissa

Mielipidetutkimus valtion menojen leikkauskohteista on tehty Taloustutkimuksen internet-paneelin avulla. Tutkimus tehtiin 13.-18.1.2010 ja siihen osallistui 2 183 vastaajaa.

Internet-paneelissa esiintyvää vinoumaa puoluekannatuksessa korjattiin painottamalla vastaukset Taloustutkimuksen puoluekannatusarvion mukaan edustamaan suomalaisten puoluekantaa.

Tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin.

Suosituimmat säästökohteet

Suurituloisten lapsilisien poistamisen lisäksi laajinta kannatusta saivat kyselyssä maahanmuuttajien sosiaalitukien leikkaaminen, asehankintojen jäädyttäminen ja kotona olevien vanhempien lasten päivähoito-oikeuden rajoittaminen.

YLE Uutiset / Taloustutkimus, 2183 henkilöä, 13.-18.1.2010, virhemahd. +/- 2%-yks. ( YLE Uutiset Grafiikka ) (YLE Uutiset Grafiikka) Vastaajille esitettiin yhteensä 24 valtion menojen vähentämiskohdetta. Yli puolet vastanneista oli valmis vähentämään menoja kymmenestä aihepiiristä.

Kärkinelikon jälkeen suosituimpia säästökohteita olivat valtion henkilöstön vähentäminen ja kuntien pakottaminen hoitamaan palveluja yhdessä.

Kärkikymmenikköön sijoittuivat myös uusien luonnonsuojelualueiden hankinnan jäädyttäminen, kansainväliseen kriisien hallintaan osallistumisen supistaminen, kehitysyhteistyörahojen leikkaaminen ja tuloperusteisten maksuluokkien käyttöönottaminen erikoissairaanhoidossa.

Eläkkeistä, koulutuksesta ja terveyspalveluista ei haluta tinkiä

Säästökohteista eniten vastarintaa aiheuttavat eläkkeisiin, peruskouluun ja terveyspalveluihin kohdistuvat leikkaukset.

YLE Uutiset / Taloustutkimus, 2183 henkilöä, 13.-18.1.2010, virhemahd. +/- 2%-yks. (YLE Uutiset Grafiikka) Ensi vuodelle jo sovitun pienimpien eläkkeiden korotuspäätöksen peruuttaisi viisi prosenttia ja saman verran tukea löytyy peruskoulumenojen leikkaamiselle.

Valtion panostusta tie- ja ratarakentamiseen supistaisi joka kuudes vastaaja.

Kalleimpia hoitoja julkisessa terveydenhuollossa rajoittaisi runsas viidennes, ja runsas neljännes on valmis korottamaan kaikkia eläkeikärajoja kahdella vuodella.

Tutkimus- ja tuotekehityspanostusta karsisi hieman yli neljännes vastanneista. Saman verran kannatusta on telakkatuen poistolla, aluetukien supistamisella asuntorakentamisen menojen karsimisella tai laajakaistayhteyden rakentamisesta luopumisella.

Työttömyystuen ehtoja kiristäisi noin joka kolmas vastaaja. Maataloustukia leikkaisi 41 prosenttia vastanneista ja saman verran tukea löytyy varuskuntien määrän karsimiselle.

Lukukausimaksut yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin hyväksyisi lähes puolet vastanneista.