Ahtaajalakon sovittelua jatkettiin yötä myöten

Keskiviikkona mukaan tulivat ensi kertaa myös keskusjärjestöjen edustajat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen ja ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.

Kaksikko poistui kello 21:n aikaan neuvotteluista osallistuakseen YLEn A-Plus-ohjelmaan, mutta he palasivat sen jälkeen takaisin sovittelijan toimistoon. Heidän paluunsa kielii siitä, että neuvotteluja käydään nyt tosissaan.

A-Plus-ohjelmassa he eivät kuitenkaan halunneet lähteä ennustamaan, milloin lakko voisi loppua. Molemmat totesivat, että suurin riita, kysymys muutosturvasta, on erittäin vaikea. Heidän mukaansa keskiviikon aikana on käyty läpi neuvottelutilannetta ja osapuolten näkemyksiä.

Eroraha kaivertaa sovittelua

Inkeroisen mukaan keskiviikkopäivän perusteella on vaikea sanoa, onko ratkaisua kiistaan muutosturvasta löydettävissä. Myös Lyly toteaa, että kysymys on erittäin vaikea. Nyt tarvittaisiin hyviä ideoita ja niitä me yritämme nyt löytää valtakunnansovittelijan johdolla ja apuna, hän sanoi.

Kysymykseen kompromissin mahdollisuudesta erorahan suhteen Inkeroinen toteaa, että kyseessä on vähän sellainen on off -tilanne, ilmaista rahaa joko tulee tai ei tule. Hänen mukaansa sopimus jollain alalla näin merkittävässä asiassa synnyttäisi paineita muillakin aloilla.

Lyly puolestaan totesi, että kyse ei ole ilmaisesta rahasta, vaan täytyy muistaa, että taustalla on tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuva irtisanominen. Hänen mukaansa kysymys on oikeudenmukaisuusmielessä hyvinkin tärkeä. Lyly myös huomautti, että Euroopassa on maita, joissa eroraha on käytössä.

Lylyn mukaan muutosturvarasta sovittiin vuonna 2008 neuvottelujen loppuvaiheessa ja tuolloin asia jäi kesken. Inkeroisen mukaan tilannetta vaikeuttaa se, että AKT on siinä käsityksessä, että muutosturvarahasta olisi kaksi vuotta sitten tehty jotain sitoumuksia. Työnantajapuolen neuvottelijat puolestaan sanovat, että tällaisesta rahasta ei ole sovittu, vaan muutosturvarahastosta, josta ohjattaisiin rahoja työllistämiseen.

Inkeroinen: Lakon ajoitus huono

Inkeroisen mukaan Suomessa on kolmikantaisesti rakennettu työttömyysturva ja on vaikea käsittää, että tällaisessa talouskriisissä näin voimakkaiden painostustoimien avulla lähdetään hakemaan tällaista mallia. Lyly puolestaan sanoi, ettei hän muista työmarkkinahistoriansa aikana, että olisi sanottu, että lakko olisi oikein sijoitettu.

Inkeroinen ja Lyly korostivat, että keskusjärjestöjohtajien rooli neuvotteluissa on avustava ja ideoiva. Inkeroisen mukaan keskusjärjestöjen mukaantulo on siinä mielessä luontevaa, että vaikka kyse on yhden alan kiistasta, sillä on suuret vaikutukset elinkeinoelämään.

Lylyn mukaan keskusjärjestöjen työhön kuuluu luontevasti omien jäsenliittojen auttaminen sopuun. He totesivat, ettei keskusjärjestöjen mukaantulo tarkoita sitä, että sopu automaattisesti löytyy.

Ahtaajien lakko on kestänyt pian kaksi viikkoa.