Suomi vie runsaasti ydinsähköä vuonna 2020

Eduskunnan viimeviikkoinen ydinvoimakeskustelu nosti taas esille kysymyksen: tuleeko Suomesta ydinsähkön viejä, jos kaksi uutta voimalaa saavat eduskunnan siunauksen.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoi tuolloin eduskunnalle, että hallituksen energiapaketti tekee Suomesta omavaraisen sähkön suhteen.

- Toteutamme ensimmäisen kerran sodan jälkeisen historiamme aikana sen totuuden, että nyt näiden toimien jälkeen, 2020-luvulle tultaessa, Suomi tuottaa hyvinkin sen määrän sähköä, minkä se itse täällä kuluttaa, Pekkarinen linjasi.

Omavaraisuutta vai ylituotantoa?

Ydinvoimalupien periaatepäätösasiakirjoista poimitut laskelmat puhuvat pikemminkin yliomavaraisuudesta. Sähköä piisaa vuonna 2020 vientiin rutkasti, mikäli voimalat valmistuvat suunnitellussa aikataulussa ja alkavat pyöriä täydellä teholla. Tiedot vahvistaa raskaan sarjan energiamies, teollisuusneuvos Arto Lepistö työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta.

- Jos korvataan tuonti, hiililauhdevoima ja katetaan kulutuksen kasvu, niin uuden sähkönkulutuslaskelman mukaan vuonna 2020 tarvittaisiin 17 - 19 terawattituntia sähköä. Yksi ydinlaitos tuottaa 12 - 13 terawattituntia, kaksi tekee 24 - 26 terawattituntia. Loppu siitä tietysti viedään, Lepistö sanoo.

Kahden uuden ydinvoimalan myötä Suomesta siis vietäisiin vuonna 2020 noin 5 - 9 terawattituntia sähköä. Nappikaupasta ei ole kyse: 2020-luvun alkupuolella kaapeleita pitkin virtaisi naapurien iloksi 40 - 75 prosenttia toisen uuden ydinvoimalan vuosituotannosta.

Lepistö painottaa, että vuotta 2030 kohden kuljettaessa sähkön vientitarve vähenee kotimaisen kysynnän kiihtymisen ja kivihiiltä käyttävien lauhdevoimaloiden alasajon takia. Hiililauhdevoimasta joudutaan luopumaan tiukkenevien ympäristömääräysten takia viimeistään 2023.

Ydinsähkön viennistä vaikea puhua

Moni suomalainen kavahtaa ydinsähkön vientiä, sillä tällöin sähkö kulutetaan ulkomailla mutta ydinvoiman riskit ja radioaktiivinen jäte jäävät suomalaisten huoleksi.

Avoimesti ydinsähkön viennistä on puhunut lähiaikoina oikeastaan vain Teollisuuden Voiman ydinvoimahankkeessa mukana oleva metsäyhtiö UPM. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoi hiljattain televisiohaastattelussa, että UPM aikoo myydä ylimääräisen osakassähkönsä markkinoille.

Politiikan puolella ydinsähkön vienti on karvas asia erityisesti keskustalle. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja pääministeri Matti Vanhanen ovat puhuneet viime aikoina varovaisesti sähköntuotannon omavaraisuudesta tai korkeintaan "ajoittaisesta viennistä". Vielä pari vuotta sitten Pekkarinen vastusti jyrkästi ydinsähkön vientiä.

Aiemmin sähkönviennin puolesta avoimesti liputtanut valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on pistänyt suun suppuun eduskunnan lopullisen ydinvoimapäätöksen lähestyessä.

Eduskunta kieltänyt pysyvän viennin

Miksi poliitikkojen on niin vaikea myöntää julkisesti ydinsähkön vientiä?

- Tuohon en pysty vastaamaan. Sen tiedän tietysti, että ilmasto- ja energiastrategiassa todettiin, ettei uutta ydinvoimaa pidä rakentaa pysyvää sähkönvientiä silmällä pitäen, sanoo TEM:n Lepistö.

Hyväksymällä vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian eduskunta linjasi, ettei Suomeen rakenneta ydinvoimaa pysyvää sähkönvientiä varten. Lause on kirjattu myös TVO:n ja Fennovoiman ydinvoimalupahakemusten periaatepäätöksiin.

Kysymykseen siitä, johtaisiko kaksi uutta ydinvoimalaa sähkön pysyvään vientiin, neljännesvuosisadan kauppa- ja teollisuusministeriötä ja nykyistä TEM:ä palvellut Lepistö vastaa diplomaattisesti.

- Mikä on pysyvää? Se on varmaankin poliittinen kysymys.