Talous

Talousvuoden 2016 kuusi suurinta riskiä – tässä Anders Borgin lista

Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg on laatinut Maailman talousfoorumille listan riskeistä, jotka vaikuttavat eniten maailmantalouteen vuonna 2016. Suomen kannalta listalta löytyy useampikin riskitekijä.

Anders Borg.
Anders Borg. Kuva: Yle

Ruotsin valtiovarainministerinä vuosina 2006 – 2014 toiminut Anders Borg niitti mainetta tiukkana julkisen talouden uudistajana. Borgin aikana Ruotsin julkisen talouden velkasuhde pienentyi ja alijäämä pysyi kurissa, samalla kun työttömyystuen ehtoja kiristettiin ja veroja alennettiin.

Poliittisen uran jälkeen Borg siirtyi asiantuntijatehtäviin, ja toimii nyt muun muassa Davosin kokouksesta tunnetun Maailman talousfoorumin WEF:n tehtävissä. Suomen talouspolitiikasta Borg teki tilatun raportin keväällä 2015.

Joulukuussa Borg luonnosteli WEF:lle erikoisraportin vuoden 2016 riskitekijöistä, jotka vaikuttavat eniten maailmantalouteen. Riskejä hän luettelee kuusi, ja niistä useampikin saattaa vaikuttaa merkittävästi myös Suomen talouteen.

Riski 1: Poliittinen populismi

Borgin mukaan alkanut vuosi 2016 voi hyvinkin muodostua poliittisen populismin huippuvuodeksi.

Heikko talouskehitys ja yleinen taloudellinen turvattomuus ruokkivat tyytymättömyyttä ja siten populististen liikkeiden kannatusta. Äänestäjille tarjotaan yhä enemmän helppoja ratkaisuja vaikeisiin rakenneongelmiin.

Borg luettelee kylmääviä esimerkkejä, kuten Donald Trump USA:ssa, Jeremy Corbyn ja Nigel Farage Britanniassa, Alexis Tsipras Kreikassa ja Marine Le Pen Ranskassa.

Poliittinen populismi uhkaa Borgin mukaan erityisesti valtioiden kykyä suoriutua pitkän tähtäimen haasteista ja tarvittavista uudistuksista.

Riski 2: Yleinen turvallisuus ja pakolaiskriisi

Yksi alkaneen vuoden merkittävimmistä tapahtumista on Yhdysvaltain presidentinvaali, joka Borgin mukaan määrittelee myös sen, pystyykö USA nousemaan maailmaa ja maailmantaloutta vakauttavaksi tekijäksi.

Toinen yhtä iso riski maailmantaloudelle on Euroopan pakolaiskriisi.

YK:n arvion mukaan viime vuonna Eurooppaan tuli yli miljoona turvapaikanhakijaa. Globaalisti YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että vuonna 2015 kaikkiaan liki 60 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa. Määrä on 40 prosenttia suurempi kuin vuonna 2014.

Borg muistuttaa, että pakolaismäärän ”normalisoituminen” vie vuosia. Pitkällä tähtäimellä maahanmuuton vaikutukset ovat Euroopassa myönteisiä, mutta lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajien integrointi on kova haaste.

Riski 3: Britannian kansanäänestys

Britannian EU-jäsenyydestä käytävä kansanäänestys on Anders Borgin mukaan tekijä, joka muovaa koko Euroopan poliittista tulevaisuutta.

Borg arvioi, että Britannia pysyy kansanäänestyksen jälkeenkin EU:ssa. Hän kuitenkin muistuttaa, että kansanäänestyksiin liittyy aina myös epävarmuustekijä.

Jos Britannia eristäytyy muusta Euroopasta, olisivat seuraamukset Borgin mielestä järisyttäviä niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Brexit eli ero EU:sta heikentäisi paitsi Britannian myös koko Euroopan asemaa kansainvälisessä kilpailussa.

Riski 4: Venäjä, Venäjä, Venäjä

Myös Venäjän talouden epävarmuuden jatkuminen muodostaa alkanutta vuotta määrittävän riskitekijän. Borgin mukaan Venäjän valta-asema vähenee aikaa myöten, mutta lyhyellä tähtäimellä Venäjä voi yhä muodostua uhaksi naapurivaltioilleen.

Suomalaisia koskettava arvio on, että ”jos naapurimaa osoittaa yhtään heikkouden merkkiä, voi riskinä olla, että Venäjä yrittää hyväksikäyttää tilannetta.”

Borg ennustaa, ettei Venäjän talouden tervehtyminen pääse vielä vuonna 2016 alkamaan, koska Venäjä ei edelleenkään houkuttele yksityisiä investointeja riskien vuoksi.   

Riski 5: Heikko kasvu ja epävakaat markkinat

Maailmantalouden kasvun ennakoidaan pysyvän heikkona myös vuonna 2016, samalla kun turbulenssi markkinoilla kasvaa.

Anders Borg luettelee tuttuja tekijöitä, jotka aiheuttavat markkinoille epävarmuutta myös alkaneena vuonna: Kiinan talouskasvun hyytyminen, USA:n inflaatio, Euroopan ennakoitua heikompi talouskasvu.

Näistä Kiinan merkitys on suuri paitsi koko maailmantaloudelle, myös erityisesti kehittyville markkinoille, kuten Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan talouskasvulle. Siitä Borg pääseekin viimeiseen riskitekijään.

Riski 6: Kiina ja kehittyvät markkinat

Kehittyvien markkinoiden talouskasvua on viime ajat ruokkinut Kiinan kasvava kysyntä öljylle, kuparille ja malmille. Jos Kiina onnistuu muuttumaan moderniksi kulutusyhteiskunnaksi, lisää se Borgin mukaan optimismia myös kehittyvillä markkinoilla.

Borg muistuttaa tuoreesta valuuttarahasto IMF:n ennusteesta, jonka mukaan kuluvana vuonna jo yli 3,4 miljardia ihmistä elää maissa, joiden BKT kasvaa yli kuusi prosenttia vuodessa.

Kasvuvauhti tarkoittaa, ettei ihmiskunta ole koskaan aiemmin kokenut yhtä nopeaa nousua ylös köyhyydestä, Borg huomauttaa.

Tuoko vuosi 2016 tullessaan pettymyksen myös kehittyville markkinoille jää nähtäväksi.   

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä