Taloyhtiöiden kuluissa huikeat erot - katso, paljonko sinä maksat
Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista jo kaksi kolmannesta kuluu kiinteistöveroihin ja erilaisiin maksuihin. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin hurjia; esimerkiksi savonlinnalainen taloyhtiö maksaa veroina sekä lämpö-, vesihuolto- ja jätemaksuina yli 45 prosenttia oululaista enemmän.
Vaikka taloyhtiöiden verojen ja maksujen nousu on hidastunut viime vuodesta, jatkaa rasite kasvuaan suhteessa ostovoiman kehitykseen.
Kiinteistöliitto on vertaillut yli kymmenen vuoden ajan niin sanotun indeksitalon, eli omalla tontilla sijaitsevan, saman ikäisen ja kokoisen, ruutukaava-alueella sijaitsevan kerrostalon kuluja eri kaupungeissa. Kiinteistöverot ja maksut vievät 38 kaupungin vertailussa keskimäärin 2,31 euroa neliöltä kuukaudessa. Se on runsas puolet hoitokuluista ja kaksi kolmasosaa osakkaiden maksamista hoitovastikkeista.
Tänä vuonna eniten, eli kuusi prosenttia, ovat nousseet kaukolämmön ja jätehuollon kulut. Vesihuollon lasku taas on neljä prosenttia edellisvuotta suurempi. Kokonaisuutta helpottaa hieman se, että sähkön ja kiinteistöveron kulut ovat pysyneet suunnilleen ennallaan.
Kotikunta voi aiheuttaa satojen eurojen lisälaskun
Vero- ja maksuperusteissa on suuria kuntakohtaisia eroja, joten niiden vaikutuksessa yksittäisen osakkaan asumiskuluihin on satojen eurojen ero kotipaikasta riippuen. Haitari on leveä, vaikka viimeisen parin vuoden aikana kaupunkikohtaisiin eroihin ei ole tullut suuria muutoksia.
Kiinteistöliiton käyttämillä mittareilla asuminen tulee kalleimmaksi Savonlinnassa, jossa indeksitalon veroihin ja maksuihin palaa noin 75 000 euroa vuodessa. Lähes samaan sarjaan pääsevät Nokia, Hämeenlinna, Salo ja Järvenpää. Halvimmalla pääsevät kokkolalaiset, oululaiset ja raumalaiset taloyhtiöt, joiden vuosilasku on 20 000 euroa Savonlinnaa pienemmät.
Esimerkiksi rakennusten kiinteistöveron korotuksissa on ollut kovien korotusten jälkeen hengähdytaukoa lähes kaikissa kunnissa, mutta muun muassa Tampere nosti veroa tuntuvasti.
Alueittain eniten vaihtelee tontin kiinteistövero tonttien suurista arvoeroista johtuen. Helsingin Töölössä asukkaan vastikkeesta voi mennä 50 senttiä neliöltä kiinteistöveroon, kun monessa pikkukaupungissa selviää parilla sentillä. Myös jätehuollossa erot ovat melkoisia; kalleimmissa kaupungeissa laskua tulee asukkaalle 25 senttiä kuukaudessa, halvimmissa selviää kymmenellä.Kustannuslastin paisuminen jatkuu, vaikka se hidastuukin. Kulut kasvavat selvästi enemmän kuin ostovoima.
Lämmittäminen on kalleinta Nokialla, edullisinta Kokkolassa ja Oulussa. Kehno turvekesä tosin aihteuttaa korkotuspainetta lämmityskuluihin loppuvuodesta monessa kaupungissa.
Remontit tehdään lainarahalla tai jätetään tekemättä
Kiinteistöliittoa huolestuttaa erityisesti se, että mitä suurempi osa vastikkeista kuluu veroihin ja maksuihin, sitä vähemmän siitä voidaan käyttää taloyhtiöiden kunnossapitoon ja remontteihin; etenkin energiatehokkuutta parantavat korjaukset lykätään herkästi hamaan tulevaisuuteen.
Ostovoima on pitkään polkenut paikallaan, mutta osakkaiden kukkaroille joudutaan käymään entistä hanakammin. Kuntien yritykset paikata repeilevää talouttaan tekevät asumisesta vähitellen kohtuuttoman kallista, summaa liiton pääekonomisti Jukka Kero.
- Kustannuslastin paisuminen jatkuu, vaikka se hidastuukin. Kulut kasvavat selvästi enemmän kuin ostovoima ja asukkaiden pitää huolehtia myös omista lainoistaan. Jos kiinteistöveroja vielä korotetaan, niin taloyhtiöiden korjausvelka vain kasvaa.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Nivalan keskustassa raju tulipalo
Asuintalojen läheisyydessä sijaitseva varastorakennus tuhoutui palossa täysin.
Turun telakka: TUI-alukset rakennetaan ajallaan
Vakavien talousvaikeuksien kanssa kamppailevalta STX:n Turun-telakalta on kuultu vaihteeksi myönteisiä uutisia.
Kaupunkitutkija: Tukholman mellakat olivat yllätys
Tutkija Katja Vilkama ei halua syyttää Tukholman mellakoista pelkästään lähiöiden tilannetta. Hänen mukaansa olennaista on keskittyä hyvinvoinnin yksilöllisiin ja alueellisiin eroihin.
Pitäisikö Suomen seurata puolustusasioissa Viron esimerkkiä?
Nato-maa Viro aikoo vahvistaa armeijaansa mm. kasvattamalla nopean toiminnan joukkoja ja hankkimalla uutta aseistusta. Viro siis lisää puolustusmenojaan monen muun maan leikatessa niitä. Viron puolustusministerin mukaan Suomen Nato-jäsenyys parantaisi koko lähialueen turvallisuutta. Mitä mieltä olet? Pitäisikö Suomen ottaa esimerkkiä Virosta puolustusasioissa? Pidätkö Viron puolustukseen liittyviä ratkaisuja järkevinä? Miksi Suomi ja Viro ovat olleet eri linjoilla maanpuolustuksessa?
Viro sai ensimmäisen suomalaisen kaupunginvaltuutetun
Tarton yliopiston lehtori Juha-Matti Aronen nousi Tarton kaupunginvaltuuston varajäsenestä varsinaiseksi valtuutetuksi ja haluaa jatkaa työssä myös syksyn vaalien jälkeen. Hän sanoo, ettei osaa ajatella elämää ilman Tarttoa.
Tutkiville journalisteille jaettiin palkintoja
Vuoden 2012 Lumilapiot myönnettiin Eduskunta II -näytelmän tekijöille ja Talvivaaraa penkoneelle toimittajalle. Palkintoehdotuksia oli ennätyksellisen paljon.
Viro aikoo vahvistaa armeijaansa - "Suomen liittyminen Natoon olisi turvallisuutta lisäävä tekijä"
Viron puolustusvoimien vuotuinen pääsotaharjoitus Kevätmyrsky huipentuu tällä viikolla.
Suomessa kesäistä, Keski-Euroopassa koleaa
Viikonlopun alla Pohjois-Lapissa on paistateltu auringossa, kun taas Sveitsissä on kärvistelty lumisateessa.
Naivismin tähdet tuikkivat Iittalan kesässä
Galaxin suurin naivistisen taiteen näyttely esittelee Iittalassa 45 alan huipputekijää. 25-vuotisjuhlakatselmus palauttaa myös jykevän Hannu Riikosen Heinäsen pariskunnan muotokuvan lähtöpisteeseen. Aira ja Kalevi Heinänen käynnistivät Iittalan naivistit vuonna 1988. Neljännesvuosisadassa naivismi on voittanut satojentuhansien katsojien sydämet.
Uusi teurastamo käsittelee päivittäin 500 nautaa
Atrian suurinvestointi Kauhajoella kuuluu Euroopan kymmenen suurimman teurastamon joukkoon. Nykytekniikan ansiosta naudanliha pystytään jäljittämään eläinkohtaisesti.
