Ruralia-instituutti arvioi vuonna 2007 julkaisemassaan tutkimuksessa, että Talvivaaran kaivos tuottaisi kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalle noin 500 uutta henkilötyövuotta.

- Tällä hetkellä meidän päivittäinen vahvuutemme on 290 henkeä, tämä on lokakuun lopun tilanne. Sitten on urakoitsijoiden palveluksessa olevaa henkilöstöä, joka päivittäin työskentelee kaivospiirin alueella. Päivittäin kaivoksella työskentelevän henkilöstön määrä on noin 470-500, kertoo Talvivaaran kaivososakeyhtiön hallintojohtaja Tapio Ikonen.

- Henkilöstömäärä tulee vielä kasvamaan tänä vuonna 15-20 henkilöllä, riippuen siitä kuinka paljon uutta raskasta kalustoa otetaan käyttöön. Yksi uusi laite vaatii viisi uutta työntekijää. Ensi vuoden puolella työntekijöitä palkataan vielä lisää, sanoo Ikonen.

Yhtiö pitää kiinni jo vuonna 2006 antamastaan arviosta, jonka mukaan Talvivaaran kaivos työllistäisi täyden toiminnan aikana ainakin 400 ihmistä. Yhtiön nykyisten suunnitelmien mukaan töitä voisi olla jopa 450 ihmiselle vuodesta 2012 lähtien, kunhan tuotanto on ajettu ylös.

Murskaamisen vaikeudet viivästyttäneet kaivosta

Professori Asko Suikkanen kritisoi elämistä arvioiden varassa ja sitä, että reaalitiedot sivuutetaan. Hänen mukaansa Talvivaaran kaivoksesta ei ole ollut esimerkiksi Sotkamon kunnalle sellaista verohyötyä kuin Ruralia-instituutti arvioi.

Ongelmat nikkelimalmin murskaamisessa ovat viivästyttäneet Talvivaaran kaivoksen tuotannon käynnistämistä, muistuttaa hallintojohtaja Tapio Ikonen.

- Kaivos on edelleenkin käynnistysvaiheessa. Kuten olemme aikaisemminkin tiedottaneet, meillä on ollut vuoden aikana tiettyjä ongelmia murskauksessa, ja se on viivästyttänyt tuotantoamme. Nämä asiat heijastuvat yhtiön tulokseen ja sitä kautta verokertymään.

Heijastusvaikutusten laskeminen on vaikeaa

Professori Suikkanen antaa erityistä kritiikkiä Ruralia-instituutin mallille, jolla lasketaan Talvivaaran kaivoksen heijastusvaikutuksia.

- Välillisten vaikutusten kertoimena on käytetty kolmea, ja se on liian suuri. Jos kysytään esimerkiksi, että montako kaupan alan työpaikkaa kaivos on tuonut, on vastauksen antaminen hyvin vaikeaa. Heijastusvaikutusten arviointi perustuu liiaksi mielikuviin. Myös se on otettava huomioon, että vain osa Talvivaaran kaivoksen työntekijöistä asuu Sotkamossa ja maksaa veronsa sinne. Nekin vaikutukset on Ruralia-instituutin tutkimuksessa arvioitu liian suureksi, Suikkanen sanoo.

Huimimmat erot oikean tilanteen ja ennusteiden väliltä löytyvät valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan tiedotteesta 2.3.2007:

"Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat erittäin merkittävät. Täydessä mittakaavassa toimiessaan vuosina 2010–2030 kaivos työllistää suoraan noin 400 henkilöä, minkä lisäksi hankkeen rakentamisvaiheen (2007–2008) työllistämisvaikutuksen arvioidaan olevan noin 3 200 henkilötyövuotta. Välillisesti hankkeen arvioidaan luovan jopa yli 1 000 pysyvää työpaikkaa".

On kuitenkin jälkiviisautta verrata todellisuutta papereihin, jotka on kirjoitettu ennen maailmantalouden jyrkkää pudotusta.

Tarkkojakin ennusteita löytyy

Jälkiviisautta voi jatkaa tutkimalla toista Talvivaaran kaivoksesta tehtyä ennakkoarviota. Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti teki vuonna 2006 selvityksen Talvivaaran kaivoshankkeen työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta. Sirpa Korhosen ja Jouni Ponnikkaan arviot työllistettävien määrästä osuvat vuodelle 2009 melko hyvin kohdalleen.

Tutkimuksen sivulla 35 kuvassa 11 on pylväsdiagrammi, joka ennustaa kaivoksen työllistävän vuonna 2009 275 henkilöä. Talvivaaran kaivososakeyhtiön tiedotteiden mukaan yhtiössä on vuoden 2009 aikana ollut töissä keskimäärin 266 työntekijää, ja tällä hetkellä työvoimaa on 290.

Ponnikkaan ja Korhosen paperin mukana työllisten määrä kaivoksella kasvaa aina vuoteen 2017 saakka, jolloin Talvivaarassa on töissä 400 ihmistä.