Tampere |

Tampere sai yliopiston tiukan äänestyksen jälkeen

Tampereelle saatiin uusi opinahjo vuonna 1960. Se oli Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, joka päätettiin tiukan äänestyksen jälkeen siirtää Helsingistä Tampereelle. Vaihtoehtoina oli koulun jatkaminen Helsingissä tai jopa siirto Turkuun. Puhelinsoitto ratkaisi äänestyksen. Sittemmin tuosta laitoksesta tuli Tampereen yliopisto.

Viljo Rasila on emeritusprofessori, jonka akateeminen ura alkoi vuonna 1948 opiskelulla Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Helsingin Franzeninkadulla.

Sotavuosien jälkeen oli huutava pula opiskelupaikoista myös ei-ylioppilaille, koska sota haittasi ylioppilaskirjoituksia. Korkeakoulu oli tarpeen tuossa tilanteessa.

- Opin jano oli valtava, silloin ei tutkinnoissa laahustettu, muistelee Rasila, joka itsekin ei-ylioppilaana sai oppilaitoksesta viimein assistentin paikan, josta akateeminen ura urkeni.

Rasila on Tampereen Yliopiston uusista tiloista ensimmäisenä väitellyt tohtori vuodelta 1961.

Rahola vai Sorinahde?

Yhteiskunnallinen korkeakoulu Helsingissä kävi pian ahtaaksi. Koulua ajateltiin siirrettäväksi Turkuun ja sitten myös Tampereelle. Opettajat ja opiskelijat pitivät Tamperetta paikkana, joka oli ”kaiken sivistyksen takana” .

Rehtori Yrjö Ruutu tutki paikkoja Tampereella. Vaihtoehtoina oli Raholassa oleva piikahaka mutta myös Sorinahde eli nykyinen yliopistonmäki. Se oli tuolloin rakentamaton varastoalue lautatarhoineen. Siirto meni äänestykseen.

Langat kuumina äänestyksessä

Yhteiskunnallinen korkeakoulu oli yksityinen laitos, jota rahoitti kannatusosakeyhtiö ja valtio. Päätösvalta siellä kuului valtuuskunnalle, jossa oli 14 jäsentä, muun muassa järjestöjä.

Ratkaisevassa äänestyksessä syksyllä 1956 Helsinkiin jääminen sai kahdeksan ääntä ja Tampere kuusi ääntä. Asia kuitenkin ratkesi siten, että Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Erik Lindfors soitti SAK:n puheenjohtaja Eero Antikaiselle, joka puolestaan soitti SAK:n edustajalle kokoukseen ja määräsi hänet äänestämään Tampereelle sijoittamisen puolesta.

Äänet olivat nyt tasan. Puheenjohtajana toimineen Pohjoismaisen Yhdyspankin johtajan Rainer von Fieandtin ääni ratkaisi ja Tampere voitti.

- Siinä oli SAK:n edustajan Vilho Pulkkisen niska punainen, kun joutui äänestämään omaa kantaansa vastaan, naurahtaa Viljo Rasila.

Uusi talo täyttyi nopeasti

Uusi talo rakennettiin Tampereelle. Sitä pidettiin aluksi turhan suurena koska epäiltiin, että Tampereelle opiskelijoita riittäisi ”vain Epilästä ja Messukylästä”. Kaupunki ja ympäröivät kunnat antoivat kuitenkin runsaasti tukea. Kun valtiokin oli mukana 70 prosentin osuudella, niin viidessä vuodessa opiskelijamäärä viisinkertaistui.

Yhteiskunnallinen Korkeakoulu houkutti 1960-luvulla opiskelijoita runsaasti eri puolilta maata. Vuonna 1966 se muutti nimensä Tampereen yliopistoksi.

Lähteet:
YLE Tampere / Mauri Tikkamäki

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Tampere

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä