Tampereen rautatieasemalla on aamupäivällä yllättävän hiljaista, junat ovat menneet ja seuraavia odotellaan. Rauhallisesta tunnelmasta huolimatta Tampereen seudulla on puhetta raideliikenteestä riittänyt.  

Päällimmäisenä on puhuttanut useimpia koskettava henkilöliikenne ja sen kehittäminen. Odotukset kohdistuvat luonnollisesti VR:ään, mutta alkuvuodesta tehtävässä aloittanut henkilöliikennejohtaja Antti Tiitola kehoittaa kääntämään katseet kohti Tampereen kaupunkia.

- Lähiliikenteen varsinainen kehittäjä on kaupunki itse eli kaupungin pitää luoda ne toimintaedellytykset, jotta operaattorit voivat operoida, sanoo Tiitola.

- Luonnollisesti kun puhutaan raideliikenteestä, niin tarkasteltavaksi tulee se, mikä on järkevää tamperelaisesta näkökulmasta.

Tiitola ei ota kantaa siihen, olisiko raideliikenne kevytraitiotie vai raskaamman lähiliikenteen kehittämistä.

- Näitä pitää punnita monipuolisesti ja arvioida, mikä pitkällä tähtäimellä on järkevää.

Suurimmat ongelmat kaupungissa

Keskeisimmäksi ongelmaksi lähiliikenteen kehittämiselle Antti Tiitola nostaa Tampereen rautatieaseman.

-Tämä on aikamoinen pullonkaula ja tässä täytyy tietysti huolellisesti miettiä sitä, miten mahdollinen lähiliikenne sovitetaan tähän kaukoliikenteeseen. Kyse on ratapiha- ja raidejärjestelyistä.

Tavarajunaliikenteen ongelmien yhdeksi ratkaisuksi on nostettu niin kutsuttu kehärata, joka veisi junien järjestelypihan pois keskustasta ja ohjaisi tavarajunat ohi Tampereen keskusta-aseman.

-Kehäradalla ei tulisi olemaan suurta vaikutusta varsinaiseen henkilöliikenteeseen, mutta jos tavaraliikenne kiertää sitä kautta Tampereen keskustan ulkopuolella, niin silloin se toisi helpotusta tähän sumppuun, joka tässä Tampereen keskustassa on, sanoo Tiitola.

Pori-Haapamäki –radan ottaminen uudelleen käyttöön on myös noussut esille viime viikkoina. Tällöin rahti kulkisi Porin satamasta suoraan Keski-Suomeen.

- Se on myös yksi vaihtoehto kehittää suomalaista raideliikennettä ja me olemme sinänsä VR:llä kaikkiin kehityshankkeisiin myötämielisiä, Tiitola sanoo.

Tosin Pori-Haapamäki –radan kunnostaminen olisi kallista usean vuosikymmenen käyttämättömyyden jälkeen. Hankkeena se ei missään tapauksessa toteutuisi lähivuosikymmenellä.

-Seuraavan kymmenen vuoden aikana on valitettavasti tärkeämpiä hankkeita eli meidän täytyy saada nämä pääradan pullonkaulat pois., toteaa Tiitola.

VR haluaa kuluttajien luottamuksen

Puoli vuotta henkilöliikennejohtajana toiminut Antti Tiitola on jo ehtinyt kartoittaa, minkälaisten haasteiden edessä VR ylipäänsä on.

- Kyllä meillä on ihan selkeästi hahmottunut se, että meillä täytyy saada ensin perusasiat kuntoon.

Kuluttajan täytyy luottaa siihen, että meidän junat kulkevat aikataulussa ja että palvelu junassa on hyvää.

- Antti Tiitola

Kuluttajan täytyy luottaa siihen, että meidän junat kulkevat aikataulussa ja että palvelu junassa on hyvää - se on lähtökohta, luettelee Tiitola.

Lisäarvopalveluitakin on suunnitteilla, kunhan perusasiat on pantu kuntoon.

-Jos katsotaan maailmalta esimerkkejä, Euroopasta tai Euroopan ulkopuolelta, niin junaliikennöinnin ympärille on rakennettu paljon muita palvelukokonaisuuksia. On kulttuuripalveluita, urheilupalveluita, hotelleja, vuokra-autoja. Uskoisin, että raideliikenteen rooli myös Suomessa on niin keskeinen, että me voimme hyvin ajatella rakentavamme tulevaisuudessa tällaisia palveluita.

Tiitola kehuu myös VR:n luomaa kanta-asiakasjärjestelmää.

-Veturi -kanta-asiakasjärjestelmään on liittynyt jo lähes 100 000 suomalaista ja liittymisvauhti kasvaa koko ajan. Uskon, että tätä kautta me pystymme tavoittamaan raiteilla matkustavat kuluttajat paremmin tulevaisuudessa, Tiitola arvioi.

- Voimme samalla hakea heiltä ideoita liiketoimintamme kehittämiseen ja tuottaa heille ideoiden kautta uusia palveluita, hän lupaa.