Kotimaa |

Tartu hetkeen – liitele järven jäällä nyt, kun se on mahdollista

Matkaluisteleminen järvellä on talvista luontoliikuntaa parhaimmillaan. Tänä vuonna pakkaset tulivat ennen lumisateita, joten järvien pinnat ovat nyt sileitä ja kiiltäviä. Hämeenlinnan Alajärvellä on saatu aurattua kilometrien mittainen väylä ulkoilijoiden iloksi.

Luistelijat järven jäällä.
Matkaluistelu järven jäällä on luontoliikuntaa parhimmillaan. Kuva: Hannu Harhama / Yle

Aurinko nousee rantakuusikon sahalaidan takaa. Luistimen alla kiiltelee tumma teräsjää. Viime aikojen paukkupakkaset ovat jäädyttäneet hämäläisjärvien jäät kantaviksi. Järven kannen paksuus on kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen senttiä.

Esimerkiksi Hämeenlinnan Alajärvellä on pitkästä aikaa saatu aurattua jopa kahdeksan kilometrin mittainen luistelureitti järven jäälle. Eräopas Jyri Reinikka kannustaa kaikkia luistelutaitoisia kokeilemaan järven jäällä luistelemista.

– Ei muuta kuin luistimet jalkaan ja menoksi. Se on luontoliikuntaa parhaimmillaan. Ehkä tasapaino on se, mitä se kaikkein eniten vaatii. Jää on niin hyvässä kunnossa, että tosiaan hokkareillakin pystyy lähtemään.

Parempaa kuin sohvalla pötköttely

Nyt on otollinen aika kokeilla uutta harrastusta, joka ei vaadi edes erityisvarusteita. Tavallisilla luistimilla ja lämpimillä talvivarusteilla pärjää mainiosti.

– Olen aina sanonut, että jos vain minkäänlaiset välineet on luontoliikuntaan, niin ei muuta kuin menoksi, se on aina parempi kuin sohvalla pötköttäminen!

Luonnonjäillä luistelua harrastavat ovat saaneet pitää luistimiaan kaapissa viime talvet, sillä usein jäälle on kerääntynyt lumen alle vettä niin paljon, että luisteleminen ei ole onnistunut. Luonnonjäillä luisteleminen vaatiikin hetkeen tarttumisen taidon, myöntää eräopas Reinikka.

– Suomessa on neljä vuodenaikaa, joka on niin kuin lahja meille. Kun on tilaisuus tehdä jotain, silloin pitää myös tehdä sitä jotain. Kausi saattaa olla viikon, kaksi viikkoa tai kaksi päivää. Kyllä aikaa aina löytyy, kun pistää löytymään, rohkaisee Reinikka.

Jäällä liikutaan lihasten voimin

Hämeenlinnan kaupunki on aurannut Alajärvelle kaksi väylää. Neljän kilometrin mittainen reitti kiertää Kotasaaren ympäri ja kahdeksan kilometrin mittainen puolestaan vie Soinisaaren ympäri.

Pitkät luistelupaanat ovat houkutelleet paikalle myös autoilijoita ja sosiaalisessa mediassa onkin moitittu järven jäällä luistelijoiden seassa kaasuttelevia autoja. Eräopas Jyri Reinikka uskoo jään kestävän autojen painon, muttei ymmärrä, miksi tulla järven jäälle autoilemaan.

– Mielestäni se on sulaa hulluutta, koska tänne voi tulla luistimilla ja suksillakin. Autolla voi ajaa tietä pitkin ja täällä voi nauttia lihastyöllä tapahtuvasta liikunnasta, tokaisee eräopas.

Naskalit aina kaulaan

Matkaluistelija luistelee lenkkiä järven jäälle auratulla reitillä. Varusteet ovat samat kuin retkiluistelijalla, mutta retkiluistelija hakee harrastuksessaan usein koskemattomia jäitä.

– Retkiluistelussa nimenomaan mennään neitseelliselllä luonnonjäällä, jossa välttämättä kukaan ei ole ennen luistellut eikä käynyt. Silloin täytyy ehdottomasti huomioida turvallisuus ja varautuminen siihen, että jäihinkin voi mulahtaa.

– Matkaluistelussa taas on aina traktori käynyt edellä ajamassa radan. Silloin voi luottaa siihen, että jos jää kestää traktorin, niin se kestää minutkin. Voi vähän huolettomammin ja spontaanimmin lähteä luistelemaan.

Reinikka korostaa, että auratulla väylälläkin luistellessa pitää aina olla mukana naskalit eikä kypäräkään ole ollenkaan turha.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä