Etelä-Karjala |

Tarvitaanko metsästystä?

Sorsastus alkaa 20.8 keskipäivällä tasan kello 12. Myös karhun kaatoon pääsee maanantaina. Onko metsästys riistakannan hoitoa vai huvia?

Metsästyskoira, kaksi sepelkyyhkyä ja haulikko
Mikä metsästyksessä kiehtoo? Kuva: Vesa Sirén

Maanantaista alkaen saa metsästää muun muassa sinisorsia, taveja, heinätaveja, jouhisorsia, lapasorsia, haapanoita, telkkiä, punasotkia, tukkasotkia, nokikanoja ja kanadanhanhia sekä merilinnuista haahkoja.

Metsähanhen metsästys alkaa koko maassa vasta 26. syyskuuta. Metsähanhikanta on taantunut viime vuosikymmeninä, ja sen metsästystä on edelleen tarpeen rajoittaa.

Vesilintukannat ovat pääosin viime vuotta paremmalla tasolla. Riistasorsien lisääntyminen on onnistunut kokonaisuudessaan hyvin.

Sorsastuskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto muistuttavat lajintunnistuksesta ja hyvistä metsästäjätavoista. Ammuttava lintu on aina tunnistettava varmasti ennen laukausta. Ampumamatka on pidettävä riittävän lyhyenä, mikä haulikolla metsästettäessä tarkoittaa alle 30 metrin

Koiran on ehdoton kumppani. Järjestöt suosittelevat, että vesilintujen metsästys kohdistettaisiin etupäässä kannankehitykseltään vakaisiin ja runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan ja telkkään.

Hirvenmetsästys alkaa syyskuun viimeisenä viikonloppuna.

Tarvitaanko metsätystä? Mikä metsästyksessä kiehtoo?

Kommentoi aihetta

(6 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

VilleKalle

Ilmoita asiattomasta kommentista

Tottakai tarvitaan sehän on normaalia riistakantojen säätelyä ja turha vouhkata että luonto hoitaa, nyt se hoitaa karhukantaa ylös kun ei voida säädellä... Metsästyksessä kiehtoo luonnossa olo ja siitä nauttiminen ja mm. hirven metsästyksessä sen sosiaalisuus, saalis ei ole tärkein mutta sitäkin kiva joskus saada. No luonnosta voi nauttia muutoinkin kun torrakko kainalossa, niin voi ja muitakin luontoharrasteita on, mutta metsästys on yksi mukavimmista.


make

Ilmoita asiattomasta kommentista

eikö noi mökkiläiset ole myös aika raakoja kun ensin opettavat sorsan pojat rappusille mökille syömään. Entäs sitten kun tulee syksy ja poikset on tottuneet että saahan tuolta mökiltä ruokaa ja kas kummaa ei ketää kotona, saattaa käydä että ne pojat saattaa menehtyä, kun ovat tottuneet saamaan valmista?


Petopunkki

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kyllä metsästystä tarvitaan. Tarvitaan myös muutosta siihen, kuka päättää saaliin lajista ja määrästä. Onhan se aika outoa, että esimerkiksi petojen tai hirvien määrästä päättävät istuvat virastoissaan huomioimatta lainkaan heidän mielipiteitään, joiden elämään nämä otukset läheisesti vaikuttavat.


PA

Ilmoita asiattomasta kommentista

Tottakai tarvitaan. Jos ei metsästettäisi, taudit harventaisivat kantoja, eikä siitä hyödy kukaan. Taudit äityessään leikkaavat kantoja paljon jyrkemmin kuin metsästys. On myös niinkin, että hirvenmetsästys lisää liikenneturvallisuutta.


repesorsa

Ilmoita asiattomasta kommentista

Metsästyksen vuosi useimpien sorsalintujen kannat ovat olleet jyrkässä alamäessä pitkään. Pelkkä suositus , että ei ammuttaisi tukkasotkia tai jouhisorsia ei auta yhtään. Liipaisinsormi on niin herkässä, että siinä samalla ammutaan jopa rauhoitettujakin lajeja ylenmäärin. Sorsastuksessa on aivan liikaa epäkohtia , joihin ei valitettavasti metsästys järjestöt puutu! ( pimeässä ampuminen, sorsastus ilman noutavaa koitaa, liian pitkät ampumaetäisyydet, heikko lajintuntemus, lyijyhaulien käyttö edelleenkin, känissä metsästäminen, kantojen ylimetsästys, loputon haavakkojen määrä jne. jne... )


Lyijy luontoon, muovi maastoon

Ilmoita asiattomasta kommentista

Miksi metsästäjät jatkuvasti käyttävät laajalti lyijyhauleja vesilintumetsästyksessä, vaikka se on ollut jo pitkään kielletty? Tämä on yksi hyvä syy vastustaa sorsajahtia. Metsästystä ei edelleenkään valvota lähimainkaan riittävästi. Miksi myös muovikuoriset haulikonhylsyt jätetään maastoon, vaikka ne ovat hajoamatonta jätettä? Koska metsästäjien itsekasvatus ei toimi, on asioihin puututtava laki- ja valvontateitse. Jatkossa tulee lyijyhaulien myynti kriminalisoida. Niiden laillinen käyttö esim. metsäkanalintu- ja jänismetsästykseen on metsäsektorin aiheeton vedätys: teräs-, vismutti- ym. kovan materiaalin päätyminen puunrunkoihin ei todellisuudessa ole mikään ongelma puunjalostusteollisuuden prosesseissa. Sillä verukkeellahan lyijypatruunat saatiin aikoinaan jäämään, vaikka vesilintumetsästyksessä ne kiellettiin. Lyijy on halvempaa kuin esim. teräs, joten sorsapojat ostavat enimmäkseen vain lyijyä. Yhtä älytöntä on sallia muovin käyttö patruunoissa; aiemmin toimi pahvinen aivan hyvin.

Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä