Me suomalaiset olemme tuleen tuijottavaa kansaa. Vanha sanontahan menee että kolmea asiaa ei kyllästy katsomaan: nukkuvaa lasta, virtaavaa vettä ja elävää tulta. Tästä ajatuksesta innostui mikkeliläinen eräharrastaja Anssi Romo, joka keksi liittää nykyteknologiaa ikivanhaan elementtiin.

- Jokainen joka on tulia tehnyt tietää, että jos se huonosti palaa ja kun siihen puhaltaa, alkaa nuotio loimottaa paremmin. Siitä keksin laittaa tuollaisen pienen tuulettimen keittimen pohjalle, jolloin pienilläkin puilla ja tulilla saadaan hyvä lämpö kotaan ilman savua, Anssi kertoo.

Sormiparistoista virtaa tuleen

Romon kehittelemässä puupolttimessa virta puhaltimeen saadaan kahdesta sormiparistosta. Puhaltimessa on kolme tehoa, ja tehokkaimmalla tasolla märätkin puut palavat iloisesti.

- Polttimessa käyttökelpoisia ovat yhtä lailla kuivat oksat kuin maasta kerätyt kosteat kävyt ja puunkappaleet. Tehokkaan palamisen selityksenä on juuri riittävä hapensaanti.

Puupoltin on pitkän tuotekehittelyn tulos. Mallia on haettu retkikeittimistä ulkomailta, mutta niistä on jalostunut aivan suomalainen tuote.

- Me ollaan tulilla istuvaa kansaa. Eräreissusta puuttuu henki jos ei pääse tulia tuijottamaan. Lisäksi nuotiolla tietysti paistetaan myös ne lakisääteiset eväsmakkarat.

Hätäisen ruoanlaittajan väline puupoltin ei välttämättä ole, vaan enemmänkin lämmön ja tunnelman tuoja. Perinteisiin nestemäisillä polttoaineilla toimiviin keittimiin puupolttimen etuna on polttoaineen helppo saatavuus, joka on kaiken lisäksi ilmaista.

- Puuta meillä täällä riittää. Retkillä harvemmin jaksaa kantaa niin paljon nestemäisiä polttoaineita tai kaasua, että tulta kannattaisi ihan huvin ja lämmön vuoksi pitää yllä iltakausia.  Erityisesti metsästäjille tämä on hyvä laite, koska he ovat yleensä liikkeellä rankoissa olosuhteissa. Metsästyspäivän päätteeksi märät vaatteet on hyvä saada kuivattua ja mies sekä koira lämpimäksi.

Savunhajua ei nuttuunsa saa

Puupoltinta voi hyvissä olosuhteissa ja kuivilla puilla käyttää ilman puhallinta niin sanottuna risupolttimena. Mutta kun olosuhteet ovat huonot ja puut hyvin märkiä, silloin puhaltimella annetaan tuleen lisää ilmaa joka varmistaa puhtaan, savuttoman palamisen. Lisäilman avulla märästäkin puusta saadaan kaikki teho irti.

- Moni onkin nauranut, että tämä on siinä mielessä huono kun ei tule sitä savunhajua vaatteisiin. Millä selität vaimolle reissun jälkeen, että kyllä sitä retkellä ja tulilla oltiin, kun silmät ovat punaiset mutta savunhajua ei voi aistia, Anssi Romo veistelee.

Romon kehittelemään puupolttimeen käyvät perinteisten retkikeitinten kattila ja pannut. Ja poltin on suunniteltu niin, että sen voi pakata rinkkaan kattiloiden ja pannujen sisään.

- Vaelluksella jokainen gramma on rinkassa liikaa. Tämä painaa paristoineen noin 650 grammaa. Lisälaitteet, kuten apuritilä tuovat sitten vähän lisäpainoa. Mutta polttoainetta ei tarvitse mukana kannella.

Vaikka puupolttimessa palavat märätkin puut, sytyttämiseen Romo suosittelee kuivaa tuohta tai ainakin pieniä kuivia kalikoita.

- Tuohi ei paljon rinkassa paina ja sillä saa näppärän alun tulille. Muuten vaaditaan sen verran tulentekotaitoja että pitää keksiä mistä sitä kuivaa puuta maastosta löytyy.

Tavalliseen telttaan puupoltin ei sovellu, vaan se vaatii hieman korkeamman tilan, kuten telttakodan.