Luonto

Tässäkö uusi suojelukeino? Norppia halutaan karkottaa metelillä kalastajien pyydyksiltä

Ehdotus on herättänyt vastustusta, koska karkottimen pelätään aiheuttavan kuulovammoja norpille. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Kuutti jäällä.
Kuutti viihtyisi jäällä ja lumessa. Kuva: Yle

Saimaalla halutaan kokeilla äänikarkottimia norppien pitämiseksi pois ammattikalastajien pyydyksiltä. Saimaan Safarit Oy on jättänyt hakemuksen Etelä-Savon ely-keskukseen, jossa pyydetään karkottimien testausmahdollisuutta saimaannorpan elinalueella.

Hakemus ely-keskukseen on jätetty osana Saimaannorppa Life-hanketta, jossa tavoitteena on estää norppia syömästä kalastajien saalista. Hankkeessa on kehitetty esimerkiksi sellaisia rysiä, joihin on estetty nielunestolaitteita norppien varalta. Äänikarkotin olisi yksi vaihtoehto useiden kokeilujen rinnalla.

– Tavoite on kokonaisuudessa se, että rakennetaan pyydyksiä, jotka ovat norppaturvallisia. Tavoitteena on saada sellainen pyydys, jolla voidaan turvallisesti kalastaa norppa-alueella, Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kertoo.

Nyt vireillä on alustava lupahakemus, johon on pyydetty kaksi lausuntoa. Itä-Suomen yliopisto on lausunnossaan jyrkempi ja vastustaa laitteiden testaamista. Metsähallitus suhtautuu kokeiluun varovaisen myönteisesti huolimatta siitä, että karkottimen äänen voimakkuus on satayhdeksänkymmentä desibeliä ja se saattaa aiheuttaa norpalle kipua ja kuulovaurioita.

Saimaannorpalle kuulolla on erityinen merkitys ympäristön havainnoinnissa ja vaarojen havaitsemisessa. Norpan ääntelyllä on myös merkitystä kumppanin etsimisessä ja jälkeläisistä huolehdittaessa.

Metsähallituksen mukaan koeasetelman suunnittelun jälkeen on kuitenkin selvitettävä, tarvitaanko laitteiston testaamiseen eläinkoelupa. Koelupa tarvitaan jo tapauksissa, jossa aiheutuu kohteelle neulanpiston tasoinen kipu.

Metsähallituksesta korostetaan myös, että toistaiseksi on auki miten voimakkailla karkottimilla mahdollinen koe toteutettaisiin.

Itä-Suomen yliopisto kritisoi hakemusta ylimalkaisuudesta, jonka vuoksi kokeen vaikutuksia on hankala arvioida. Myös Metsähallituksesta myönnetään, että yksityiskohdissa on parantamisen varaa.

– Hakemuksessa koejärjestelyjä ei kuvailla kokeilua riittävällä tarkkuudella. Jäin kaipaamaan esimerkiksi sitä, miten usein äänikarkotin antaa signaalin. Jos karkotin antaa riittävän usein äänen, niin norppa ei saavu liian lähelle rysää vaan älyää karttaa sitä. Jos signaali tulee vain kerran tunnissa, niin norppa saattaa tulla liian lähelle rysää, Koskela kertoo.

Uhanalaisten norppien kannaksi on arvioitu noin 320 norppaa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Tuoreimmat aiheesta: Luonto

Pääuutiset

Kotimaa

Hurja ennuste F-Securen Hyppöseltä: Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä

Mikko Hyppönen.

Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Yle tutustui tekoälyn käyttöön haittaohjelmien metsästyksessä, robotiikassa ja puheentunnistuksessa.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä