Teatteri

Teatterikonkari: Joensuussa ei kannata tehdä pienen yleisön esityksiä

Joensuun kaupunginteatterin katsojamäärä pudota rämähti puoleen kahdessa vuodessa. Tiuhaan tahtiin vaihtuneet johtajat ja ohjelmiston nopea nuorennusleikkaus karkottivat katsojat, sanovat Tampereen Teatterin johtaja Reino Bragge ja opetusneuvos Anna-Liisa Alanko.

sana kaupunginteatteri teatterin kiviseinässä
Kuva: Ilona Huovinen / Yle
Joensuu

Joensuun kaupunginteatterin historiaan mahtuu useita värikkäitä vaiheita. 1970-luvulla Jouko Turkan johtajakaudella Joensuussa kupli taiteellisia näkemyseroja valtakunnan otsikoihin asti, ja taloudellisia takaiskuja on riittänyt selätettäväksi lähes säännöllisin väliajoin.

Tällä kertaa on pudota rämähdetty melkoiseen katsojalukukuoppaan. Vain alle 15 000 katsojaa innostui katsomoon vuonna 2015.

– Se on valitettavan vähän Joensuun kokoisessa kaupungissa. Vaikka ajattelisi, että he kaikki ovat aidosti kiinnostuneita ja elämyksiä mukaansa saaneita katsojia, se kuulostaa kauhean pieneltä luvulta, pahoittelee Tampereen Teatterin johtaja Reino Bragge.

Bragge toimi Joensuun kaupunginteatterin johdossa 90-luvun jälkipuoliskon, jolloin katsojaluvut vaihtelivat 40 000 kahta puolta.

– Hyvä puoli on se, että kovin suurta alan kilpailua Joensuulla ei ole lastinaan. Toisaalta maakuntateatteri kantaa vastuun koko maakunnan teatteritarjonnasta. Väestömäärä on aika pieni, koko Pohjois-Karjalan alueella on asukkaita vähemmän kuin vaikkapa Tampereen kaupungissa, ja se tietysti asettaa raamia, Reino Bragge pohtii.

Braggen mielestä kovin pienelle yleisöryhmälle kohdennettua teatteritarjontaa ei Joensuussa voi menestyksellä tehdä. Hän ei myöskään lämpene ajatukselle yleisön kasvattamisesta.

En usko siihen, että yleisöä voisi isosti opettaa.

– Reino Bragge

– En usko siihen, että yleisöä voisi isosti opettaa. Johonkin rajaan saakka voi totuttaa katsomaan jotain vaikeampaakin, mutta ei yleisöä helposti houkutella johonkin aivan uuteen, Bragge toteaa.

Unohtuiko uskollisin katsoja?

Keski-ikäiset, koulutetut naiset muodostavat tunnetusti kulttuuririentojen yleisöselkärangan. Kävikö niin, että Joensuun kaupunginteatterin viimeisin johtaja Vihtori Rämä unohti yleisönsä?

– Luulenpa, että Vihtorille kävi niin, että hän aivan hyvässä tarkoituksessa halusi uudistaa ohjelmistoa ja tuoda sillä tavoin raikkaan tuulahduksen. Ehkä muutos oli sittenkin liian nopea. Voi olla, että hän samalla unohti kyydistä katsomoissa enemmistönä olevat keski-ikäiset naiset, eikä heidän tilalleen sitten löytynytkään muita, Bragge arvioi.

– Kenties muutoksia kannattaa etsiä ja kokeilla pienemmällä näyttämöllä, ja turvata suurella näyttämöllä teatterin tulevaisuus populäärimmän ohjelman myötä.

Mihin katosivat klassikot?

Opetusneuvos Anna-Liisa Alanko on yksi Joensuun kaupunginteatterin uskollisista ystävistä. Hän on vuosikymmenten aikana nähnyt monen teatterinjohtajan kädenjäljen.

– On harmillista, että teatterinjohtajat vaihtuvat näin nopeaan tahtiin. Viimeisin, Vihtori Rämä, joutui lähtemään jopa kesken kauden. Uusi johtaja tulee kuitenkin aina omine toiveineen ja ajatuksineen, ja hän haluaa nopeasti uudistaa teatterin oman linjansa mukaiseksi, Alanko sanoo.

– Kenties uudistusta voisi rakentaa rauhallisemmin entisen oheen. Esimerkiksi klassikkonäytelmiä ei Joensuussa ole viime vuosina ollut juurikaan, Alanko harmittelee.

Alanko ihmettelee myös sitä, että samantyylisiä näytelmiä pyörii nykyisin kaksin kappalein yhtä aikaa.

Kun esityksen jälkeen katselee ympärilleen, näkee kuitenkin hetkessä, että keski-ikäiset ja eläkeikäiset naiset ovat eittämättä katsojien enemmistöä.

– Anna-Liisa Alanko, opetusneuvos

– Sekä Rahakabaree, että Metsäjätti sijoittuvat molemmat laman vuosiin, ja niissä on leimallisesti paljon samaa. Aika kokeilevia ne ovat molemmat, ehkä sillä pyrittiin nuorentamaan yleisöä. Kun esityksen jälkeen katselee ympärilleen, näkee kuitenkin hetkessä, että keski-ikäiset ja eläkeikäiset naiset ovat eittämättä katsojien enemmistöä. Sen soisi näkyvän paremmin ohjelmistovalinnoissa, Anna-Liisa Alanko toteaa.

Helmikuun alussa Joensuun kaupunginteatteri saa jälleen uuden johtajan. Iiristiina Varilo on ollut vaikuttamassa jo alkavan kauden ohjelmistoon, muilta osin hän aloittaa työnsä kuun vaihteessa.

Varilo on kolmas naisjohtaja Joensuun kaupunginteatterissa.

Tuoreimmat aiheesta: Teatteri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä