Uutiset

Tekstikoko: A A A

Talvisodasta 70 vuotta

Tanner kertoo raskaista rauhanehdoista

päivitetty 16.3.2010 klo 09:12

Väinö Tanner

Maaliskuun 13. päivä kerrotut tiedot talvisodan rauhanehdoista olivat suuri järkytys koko kansakunnalle. Suomalaisten oikeudentuntoa loukkasi verisesti se, että maahan hyökänneelle suurvallalle piti lahjoittaa merkittävät maa-alueet ja jopa Viipurin kaupunki. Katkeruutta herätti myös muun maailman tuki, joka suurelta osin jäi kauniiden sanojen tasolle.

Lisää aiheesta:

13.3.1940: Rauha alkaa kello 11 - Suomi järkyttyy alueluovutuksista päivitetty 13.3.2010 klo 10:40
12.3.1940: Taistelut jatkuvat kiivaina - Kollaanjoen linjasta luovutaan julkaistu 12.3.2010 klo 13:11
11.3.1940: Suomen hallitus on valmis hyväksymään rauhanehdot julkaistu 11.3.2010 klo 08:56
10.3.1940: Viipurinlahden tilanne käy yhä vaikeammaksi päivitetty 10.3.2010 klo 10:22
Elävä arkisto: Hangon evakuointi talvisodan jälkeen

Talvisodasta 70 vuotta Kannas taipuu suurhyökkäyksen alla päivitetty 9.3.2010 klo 10:19	Talvisodasta 70 vuotta Suomen tykistö talvisodassa päivitetty 25.2.2010 klo 15:18
Puna-armeija ei joulukuun rajuissa taisteluissa saanut murrettua suomalaisten puolustusta. Tammikuussa venäläiset keskittivät voimiaan Karjalan kannakselle ja suurhyökkäys alkoi 11. helmikuuta. Sodan loppuvaiheessa tilanne Kannaksella oli hyvin vaikea.	Suomi oli talvisodassa altavastaaja kaikilla määrällisillä mittareilla mitattuna. Neuvostoliiton kalusto- ja miesylivoima oli jo etukäteen tiedossa, mutta suurimman epätoivon aihe oli oman tykistön hiljaisuus hädän hetkellä. Pekka Tiilikainen raportoi Taipaleen lohkolla helmikuussa 1940.
Talvisodasta 70 vuotta TK-mies kuvailee sotavankeja arveluttavin sanankääntein päivitetty 3.2.2010 klo 10:21	Talvisodasta 70 vuotta Marokon Kauhu nousi legendaksi Kollaalla päivitetty 21.1.2010 klo 18:11
Talvisodan aikana suomalaisten vangiksi jäi noin 5 600 neuvostosotilasta. Kapteeni Reino Palmrothin raportissa Raatteen tiellä vangiksi jääneitä 44. divisioonan ukrainalaisvankeja kuvataan värikkääseen ja ylimieliseen tyyliin.	Aarne Edward Juutilaisen kutsumusammatti oli sotilas. Juutilainen kertoo, ettei hän ollut nuoruudessaan voinut kuvitella itselleen mitään muuta kuin upseerin uran. Tie unelma-ammattiin oli pitkä ja kivinen, mutta Kollaanjoen taisteluissa Juutilainen nousi talvisodan legendaarisimmaksi rintamaupseeriksi.
Talvisodasta 70 vuotta Sininen divisioona lyödään Raatteen korpeen päivitetty 8.1.2010 klo 07:15	Talvisodasta 70 vuotta Joulu rintamalla päivitetty 26.1.2010 klo 13:27
Puna-armeijan sodan alkupäivien voimakas hyökkäys Suomussalmen suunnalla yllättää suomalaisjohdon. Suomalaisten havahduttua tilanteeseen Suomussalmelle tuodaan lisäjoukkoja, ja hyökkäys pysäytetään. Raatteen tiellä suomalaiset saavuttavat lopulta talvisodan suurimman voiton.	Suomalaisten saavat viettää joulunsa rintamia lukuun ottamatta melko rauhallisissa tunnelmissa. Etulinjassa jouluaatto ei taistelujen osalta juuti eronnut sodan normaalista päivästä. Suomalaiset pyrkivät kuitenkin saamaan vaikeisiin oloihin edes hieman joulun tunnelmaa.
Talvisodasta 70 vuotta Pommikoneet kotirintaman kauhuna päivitetty 19.12.2009 klo 08:12	Talvisodasta 70 vuotta Ylimääräinen harjoitus kokoaa armeijan rajalle päivitetty 26.11.2009 klo 16:31
Neuvostoliitto aloitti Suomen kaupunkien pommituksen heti ensimmäisenä sotapäivänä. Helsinkiin iskettiin yhdeksän pommikoneen voimin, jotka jättivät jälkeensä 91 kuollutta ja lähes 240 haavoittunutta. Samana päivänä pommitettiin myös 15 muuta paikkakuntaa.	Saksan hyökkäys Puolaan syyskuun 1. päivä 1939 näkyi välittömästi myös Suomessa. Puolustusministeriö kutsui jo samana päivänä 7 500 reserviläistä ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Baltian kiristyvä tilanne sekä Neuvostoliiton samoihin aikoihin Suomelle lähettämä neuvottelukutsu toi lisää vipinää armeijan kokoamiseen.

Sodan painajaiset jatkuivat vuosia

[Lappi] päivitetty 22.3.2010 klo 13:48

(Lapin Radio, osa 18: La 20.3. klo 7.40) Sodan painajaiset ahdistivat kemijärveläistä Ilmo Björkmania vuosia. Björkman uskoi, että painajaiset olivat melko yleisiä, mutta niistä ei uskallettu puhua.

Uudenkylän asema pommitettiin maan tasalle 70 vuotta sitten

[Lahti] päivitetty 11.3.2010 klo 10:46

Uudenkylän alkuperäinen Pietarinradan asema tuhoutui lentopommituksessa kolme päivää ennen talvisodan päättymistä. Tasan 70 vuotta myöhemmin eli 10.3. Uudenkylän asukkaat kokoontuivat muistelemaan pommitusta. Heikki Jarlan isä oli tuhon tapahtuessa asemalla sähköttäjävuorossa ja Juhani Sillanmäki näki pommituksen kotoaan.

Ruotsalaiskenraali Lapin ryhmän komentajaksi

[Lappi] päivitetty 1.3.2010 klo 11:39

(Lapin Radio, osa 15: La 27.2. klo 7.40) Lähes 9000 ruotsalaista vapaaehtoista tuli Lappiin puolustamaan Suomea. Ylipäällikkö Mannerheim yllätti suomalaiset joukot määräämällä ruotsalaisen kenraali Linderin koko Lapin ryhmän komentajaksi.

Mestarihiihtäjät iskivät vihollisen selustaan

[Lappi] päivitetty 19.2.2010 klo 09:11

Partiomatkat vihollisen selustaan vaativat rohkeuden lisäksi neuvokkuutta ja hyvää hiihtotaitoa. Partiot miehitettiin siksi menestyneillä hiihtäjillä. Yksi Rovaniemen pataljoonan sisseistä oli mestarihiihtäjä Olavi Alakulppi.

Taistelulähetin virhe saattoi pelastaa Lapin

[Lappi] päivitetty 12.2.2010 klo 17:30

(Lapin Radio, osa 13: La 13.2. klo 7.40) Taistelulähetti vie käskyä pitkään ilman taukoa taistelleelle Sallan pataljoonalle. Lähetti muistaa kuitenkin annetun käskyn väärin. Lähetin virhe saattoi pelastaa Lapin ja Pohjois-Suomen.

Talvisodan neuvostolentäjät etsivät Hauholta bensaa

[Häme] päivitetty 29.1.2010 klo 12:38

Hauholla talvisodan muistetuin tapahtuma on neljän neuvostoliittolaisen pommikoneen eksyminen Iso-Roineen jäälle 70 vuotta sitten. Kun hauholaiset ja neuvostolentäjät kohtasivat rannassa, molemmat olivat yhtä yllättyneitä.

Yleisradio Oy
Radiokatu 5
Helsinki
00024 Yleisradio
puh. (09) 14801

Uutiset

Urheilu

Radio

TV

Areena

Elävä arkisto

Blogit

Blogien etusivu

Keskustelut

Podcastit

Yhteydet

Aiheet