Tampere |

Tehdaskaupungin piiput rapistuvat

Tampereen kuuluisat punatiilipiiput uhkaavat rapautua. Teollisuushistoriasta kertovia savupiippuja kunnostetaan jatkuvasti, mutta silti esimerkiksi Tampellan piipusta putoaa tiilenmurusia.

Finlaysonin tehtaan savupiippu.
Finlaysonin tehtaan piippu seisoo keskellä kaupunkia muistona menneistä. Kuva: YLE / Marjut Suomi

Pirkanmaan maakuntamuseo toivoo, että kaupungista löytyisi rahaa ja tahtoa maamerkkien kunnostukseen.

Tampere on piippujen kaupunki ja profiili säilyy jatkossakin. Teollisuus ei enää piippuja tarvitse, mutta ne ovat rakennus-historiallisia suojelukohteita. Valitettavasti moni piippu on huonossa kunnossa.

Uljaina teollisuushistorian muistomerkkeinä Tampereen profiilissa kohoavat punatiilipiiput ovat nykyisin pääosin suojelukohteita. Museoviraston suoma koskemattomuus ei kuitenkaan onnistu estämään ajan hampaan vääjäämätöntä nakerrusta kylmillään olevissa, kosteissa piippurakenteissa.

Korjaus on vaativaa käsityötä

Nokijäämät kehittyvät armotta syövyttäväksi rikkihapoksi, saumaukset hapertuvat ja kaiken kokeneet tiiliharkot irtautuvat viimeiselle matkalleen painovoimalain saattelemina.

Hyvä esimerkki on lähes 100-metrinen Tampellan piippu, joka on Tampereen korkeimpia rekennuksia. Lähialue piipun juurella on jouduttu aitaamaan turvallisuussyistä, vaikka piippua on jatkuvasti pyritty korjaamaan. Elvytystyöt nielevät vuosittain noin 20 000 euroa. Piippua isännöi Tampereen kaupungin tilakeskus.

Tampellan piipulle on jatkossa luvassa mittavampi peruskunnostus, jonka lähtöhinta on 100 000 euroa. Halvemmalla työ ei hoidu, sillä Museoviraston määräysten mukaan korjaukset on toteutettava perinteisin menetelmin. Se tehdään puhtaasti käsityönä, tiili tiileltä saumaten kuten silloin ennen. Tästä syystä Tampellan piipun saneeraukseen ei voida soveltaa verkottamistekniikkaa.

Lyhentämista ei haluta

Piipun lyhentäminen helpottaisi rakenteiden kunnossapitoa. Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkijan Hannele Kuitusen mukaan tämä ei kuitenkaan ole hyväksyttävä keino, kun kyseessä on virallinen suojelukohde.

Kuitunen toivoo, että Tampereella löytyy riittävästi poliittista tahtoa muun muassa Tampellan, Finlaysonin, Frenckellin ja Takon piippujen pitämiseen kunnossa toisin konstein.

Tampellan piippu edustaa Tampereella nuorempaa piippupolvea, sillä se on rakennettu vasta sotien jälkeen vuonna 1947. Hapertumisilmiö koskee sitäkin uudempia piippurakennelmia. Esimerkiksi Keskussairaalan lämpökeskuksen piippu on jatkossa saneerauslistoilla.

Korjaustöihin on mahdollista saada tukea myös valtiolta. Summat eivät ole kuitenkaan kovinkaan merkittäviä.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Tampere

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä