Teinien aivokäyrät ennustavat listahitit
Teini-ikäisten aivot reagoivat erityisellä tavalla uusiin musiikkikappaleisiin, joissa on hittipotentiaalia, sanovat yhdysvaltalaiset tutkijat. Aivojen suora reaktio lauluihin osoittautui hittien ennustamisessa paljon tehokkaammaksi kuin pisteet, joita teinit antoivat tietoisesti.
Emoryn yliopiston tutkijat Gregory Berns ja Sara Moore aloittivat kokeensa vuonna 2006 valitsemalla 120 musiikkikappaletta varsin tuntemattomilta artisteilta, joilla ei ollut vielä edes levytyssopimusta. Tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus oli selvittää, miten ikätoverien paine vaikuttaa nuorten mielipiteisiin.
12 - 17 -vuotiaat koehenkilöt kuuntelivat kappaleet ja antoivat niille pisteitä yhdestä viiteen. Samaan aikaan tutkijat magneettikuvasivat heidän aivotoimintaansa.
Kolme vuotta myöhemmin Berns yhtäkkiä huomasi, että yksi tutkimuksen tuntemattomista lauluista oli ponkaissut isoksi hitiksi. Siitä hän sai ajatuksen tarkistaa, näkyikö hittipotentiaali teinien aivoissa jo ennen kuin siitä oli näyttöä myyntilistoilta. Yhteys osoittautui selväksi, vaikkakaan ei aukottomaksi.
Tietoinen pisteytys meni pieleen
Superhittejä testiaineistosta nousi kolme. Niitä myytiin yli puoli miljoonaa kertaa joko levynä tai latauksena. Tutkijoille olennaiseksi rajaksi osoittautui kuitenkin 20 000.
Aivotoiminnan perusteella oli ennustettavissa noin kolmannes kappaleista, joita sittemmin myytiin yli 20 000 kertaa. Floppien ennustaminen osui kohdalleen sitäkin paremmin: noin 90 prosenttia lauluista, joihin teinien aivot reagoivat laiskimmin, möi alle 20 000 kertaa.
Sen sijaan pisteet, joita koekuuntelijat kappaleille antoivat, eivät osuneet lainkaan yksiin sen kummemmin myynti- kuin aivokäyrien kanssa. Bernsin mukaan pisteytyksessä peliin tulivat tietoiset ajatukset, joita värittävät aiemmat mieltymykset ja epäluulot, ja myös se, millaisena tutkittava halusi näyttäytyä tutkijan silmissä.
Berns haluaa ennustaa historiaa
Emoryn tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia kulttuuri-ilmiöiden yleisönsuosion ennustamisessa koeryhmän reaktioiden perusteella. Koska ensimmäisessä ryhmässä oli vain nuoria, tutkijat eivät osaa sanoa, pätevätkö tulokset myös vanhempiin kulttuurinkuluttajiin.
Reaktiot pelkästään popmusiikkiin eivät muutoinkaan ole ala, josta Berns varsinaisesti kaipaa tuloksia. Häntä kiinnostaa se suuri kysymys, millä tavoin aivotoiminnan ymmärtäminen voi selittää ihmisten päätöksentekoa.
Tällä hetkellä hän tutkii aivokäyrien perusteella muun muassa sitä, miten ihmisen pyhinä pitämät asiat voivat laukaista väkivaltaista käyttäytymistä. Hän sanoo yrittävänsä viime kädessä "ennustaa historiaa".
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Pernilla jäi kahden sijan päähän viisufinaalista
Suomea Euroviisuissa edustaneen Pernillan pistesaalis ensimmäisessä semifinaalissa riitti 12. sijaan. Pernilla sai 41 pistettä, kun finaalipaikkaan olisi vaadittu 52.
Sukuja ei ole vielä tutkittu loppuun asti
Sukututkimuksen hohto ei ole kadonnut, vaikka etenkin suuret ikäluokat ovat ahkeroineet tutkimuksien parissa. Erityisesti tutkijoita kiinnostaa tietää, löytyykö omasta sukuhaarasta aatelisia.
Asuntoja nerokkaasta jurtasta Kalasataman romanileiriin
Hämeen linnan uusin näyttely kertoo eri kulttuurien tavoista asua ja liikkua, liikkuvasta kodista. Länsimainen hyvinvointi-ihminen kerää tavaraa ja liikkuu huvikseen. Elannon perässä liikkuvat karttavat turhaa tavaraa ja asuvat siellä minne elinehdot vetävät.
Laulua voi aistia keholla
Laulajan ääni ja ilmaisu voivat vaikuttaa kuulijaan kehollisesti. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan pelkkä tunnerekisteri ei riitä kuvaamaan laulun vaikutuksia kuuntelijassa. Anne Tarvainen testasi tutkimuksessa itseään.
Loreen lauloi Ruotsin voittoon
Ruotsi on voittanut Euroviisut. Ennakkosuosikkeihin lukeutunut Loreen voitti viisut ylivoimaisesti Euphoria-hitillään. Toiseksi eniten ääniä sai Venäjä. Kolmanneksi kisassa tuli Serbia.
Euroviisut raikaa Bakussa
Viisuvoittaja selviää yöllä yhden aikaan. Lähetystä voi seurata suorana Yle TV2:ssa.
McDonald’silla ei vaateita pellekaappauksesta
Lahdet tuovat Saamen Kansallisteatterin lavalle
Kokkolan kaupunginteatterin johtajakaksikko Ari-Pekka ja Jarkko Lahti jatkaa pohjoista teemaa Kansallisteatterissa. He ovat tehneet sopimuksen saamelaisaiheisen trilogian käsikirjoittamisesta ja tuottamisesta teatterille.
Laaja ITE-kokoelma Kaustisen kunnalle?
Kaustisen kunta on vain allekirjoituksen päässä laajan ITE-taidekokoelman omistuksesta. Kansanmusiikkisäätiön konkurssipesän tavaroihin lukeutuvalle kokoelmalle kunta on miettinyt jo uuden osoitteenkin: taulut halutaan esille K.H. Renlundin museoon.
Gugi Kokljuschkinille musiikkineuvoksen arvonimi
Topmostin laulaja tuki myöhemmin muita artisteja Katri Helenasta Children of Bodomiin.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.