Kuten usein käy, herätti myös Pinja Korvenojan kiinnostuksen sota-ajan Suomen historiaan opettajan sysäys - ja Väinö Linnan suuret tarinat. Norssin lukion ekaluokkalainen sai kipinän kerralla, kun historian tunnilla katsottiin pätkä Täällä Pohjantähden alla -elokuvaa.

- Innostuin lukemaan kaikki Pohjantähdet. Ne avasivat aivan uusia näkökulmia suomalaiseen historiaan, en ollut sitä ennen ajatellut, että aina ei ole ollut helppoa olla suomalainen.

- Sitten luin Tuntemattoman sotilaan ja se todella aukaisi silmäni. Opin kunnioittamaan sota-ajan sukupolvea, tajusin, miten rankkaa heillä on ollut. Nuorten pitäisi nyt kiinnostua näistä asioista, koska ne sukupolvet ovat hiipumassa.

"Sota oli yhteisöllisyyden aikaa"

Korvenoja ei niinkään ole kiinnostunut jokaisesta rintamalinjojen etenemisen yksityiskohdasta kuin tavallisten ihmisten kokemuksista sodan pyörteissä. Erityisesti nuorta naista kiinnostaa kaltaistensa rooli maanpuolustuksessa Suomen kohtalon vuosina.

Korvenoja on halunnut päästä syvemmälle sota-ajan ihmisten maailmankuvaan perehtymällä paitsi sotahistoriaan niin myös aikakauden musiikkiin ja elokuvaan.

- Luulen, että jos olisin ollut 16-vuotias vaikka vuonna 1941, niin olisin ollut lotta tai sotilaskotisisar, tehnyt maanpuolustustyötä itsekin. Joskus tuntuu siltä, että olen syntynyt väärään aikaan, eikä 2000-luku sovi minulle. Onhan nytkin hyviä asioita ja hyviä pyrkimyksiä, mutta eivät ne yhdistä ihmisiä kuten tuolloin. Nyt tuijotetaan omaan napaan, sota-aikana oltiin yhtenä rintamana yhteisen asian puolesta, eikä ajateltu vain omaa mukavuutta, Pinja Korvenoja sanoo.