Kotimaa |

Teknologia mullistaa ja haastaa koko opetuksen

Koulutuskeskustelu vilisee uusia termejä kuten ilmiöoppiminen, käänteinen luokkahuone, digitaalinen opetusteknologia, verkkokurssit ja laajojen joukkojen avoimet oppimisympäristöt. Tekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja opetus kehittää keinoja hyödyntää sitä, niin että yhä useammat pääsevät oppimaan yhä enemmän.

Opettaja seisoo luokan edessä ja lapset viittaavat.
Uuden edessä ei pidä unohtaaa vanhaa kunnon pedagogiikkaa, muistuttaa Jarmo Viteli. Kuva: Yle

Opetusala on ennennäkemättömässä murroksessa, arvioi kasvatustieteilijä ja uuden oppimisen asiantuntija, tutkimusprofessori Jarmo Viteli. Uusi verkko- ja langaton tekniikka vapauttavat oppimisen tilasta ja ajasta, oppiminen voidaan viedä minne vain ja milloin vain. Samalla oppiminen voidaan Vitelin mukaan irrottaa oppilaitoksista ja organisaatioista.

– Mutta nyt puhutaan myös entistä enemmän vanhasta kunnon pedagogiikasta, muistuttaa Jarmo Viteli. Vaikka opiskelemme yhä enemmän verkon kautta ja yhdessä verkossa, niin ylä- ja alakoulu pysyvät edelleen kohtaamispaikkoina, missä opettajan rooli on keskeinen. Mutta sielläkin pitää antaa uusia valmiuksia.

Uudet koulutusverkot eivät välttämättä ole enää edes kansallisia vaan kansainvälisiä. Maailma kohtaa koulutuksen verkoissa.

– Oppimismahdollisuuksia on tarjolla koko ajan ja joka paikassa. Tämä näkyy tällä hetkellä etenkin korkeakoulu- ja aikuiskoulutusmaailmassa. Kun tarvitsemme osaamista ja informaatiota, sitä on kyllä tarjolla. Tämä myös muuttaa koulutusmaailmaa. Rakennuksiin perustuva koulutus alkaa monimuotoistua, eikä vanhoja tiloja enää tarvita niin paljon.

Miten liittää uusi hyvä luontevasti vanhaan?

Keskeinen kysymys tekniikan haltuunotossa ovat opettajille turvattavat valmiudet ja koulutus sekä se miten tietoisia vanhemmat ovat uusista mahdollisuuksista, ja miten osaavat valvoa lasten uuden tekniikan käyttöä, että se ei vie mennessään.

– Miten integroida uusi teknologia koulun työskentelyyn tai miten hyödyntää uutta teknologiaa ilman, että lapsi ei mene pesuveden mukana.

Teknologia tarjoaa usein enemmän ja nopeammin mahdollisuuksia kuin ihmiset osaavat asettaa niitä oikeaan raamiin. Ajassa on myös harhakuva digiajan lapsista, jotka ovat kuin kotonaan uusien laitteiden kanssa.

– Tutkimuksissa tämä ei pidä paikkansa. Lasten ja nuorten osaaminen on usein kapea-alaista. Kysymys on myös siitä, miten koululaitos voi antaa heille laajempia valmiuksia teknologian käyttöön ja valmiuksia kriittiseen suhtautumiseen, Jarmo Viteli sanoo.

Vanha opetustapa voi olla kuin vajaista kerroksista kyhätty talo

Jarmo Vitelin mukaan on myös tärkeää, että oppilas ja opettaja pystyvät molemmat uusissa koulutusympäristöissä seuraamassa oppimista ja edistymistä. Vanhan koulun mallissa edellisen jakson kokeen jälkeen lähdetään opiskelemaan seuraavaa asiaa, vaikka osalla ei edellinen asia olisi ollut vielä edes hallussa.

– Se on kuin talo, jonka perustus on huono ja kukin uusi kerros hiukan vinksallaan. Lopulta rakennelma sortuu, jollei prosessiin puututa koko ajan ja pidetä huolta siitä, että kaikki oppivat ja hallitsevat keskeiset asiat. Keskeistä on, että voimme seurata jokaisen oppimista ennen seuraavalle askelmalle siirtymistä, muistuttaa Viteli.

Jarmo Viteli johtaa parhaillaan Hämeenlinnassa menossa olevaa ITK-konferenssia eli interkatiivinen tekniikka koulutuksessa -päiviä.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä