[näytä kuva: Yön yli kestäneet neuvottelut uuvuttivat virkamiehen. (Mads Nissen / EPA) ]
Kööpenhaminan ilmastokokouksen osanottajat ovat merkinneet tiedoksi ns. Kööpenhaminan julistuksen, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen pysäytetään kahteen asteeseen. Varsinainen ilmastosopimus ei kuitenkaan saanut yksimielistä hyväksyntää.
Julistustekstiin merkittiin, mitkä maat hyväksyivät ja mitkä eivät hyväksyneet sopimusta. YK:n sääntöjen mukaan hyväksytty sopimusteksti edellyttää täyttä yksimielisyyttä.
Kokous päättyi virallisesti illansuussa lauantaina sen jälkeen, kun osanottajamaat olivat täsmentäneet sopimuksen yksityiskohtia.
Neuvottelujen tärkeimmät osanottajamaat; Yhdysvallat, Kiina, Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka pääsivät viime yönä sopuun yhteisestä ilmastosopimusluonnoksesta. Yhteisymmärrys syntyi Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman esityksen pohjalta.
Sopimus kohtasi voimakasta vastarintaa, koska sitä pidetään liian väljänä. Sopimuksen mukaan teollisuusmaat laativat listan omista maakohtaisista tavoitteistaan ilmastopäätöjensä vähentämiseksi. Kehitysmaat taas laativat listan niistä toimenpiteistä, joita ne katsovat itselleen tärkeimmiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Teollisuusmaat tukevat köyhien maiden ilmastotoimia vuosina 2010 - 2012 yhteensä 30 miljardin dollarin vuosittaisella "pika-avustuksella". Tästä rahasta 11 miljardia tulee Japanilta, 10,6 miljardia EU:lta ja 3,6 miljardia Yhdysvalloilta. Tämän jälkeen tavoitteena on, että avustussumma nousee sataan miljardiin vuodessa vuoteen 2020 mennessä.
Julistustekstin mukaan kaikki valtiot sitoutuvat tavoitteeseen, jonka mukaan ilmasto ei saa lämmetä enempää kuin kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
Sopimus sisältää keinot, joilla kunkin maan ilmastopäästöjä ja niiden vähentämistä valvotaan.
Päästöjen leikkaustavoitteet puuttuvat
Sopimus kohtasi rajua vastarintaa, koska se ei ole millään tavalla laillisesti sitova, eikä sisällä maakohtaisia tai globaaleja päästövähennystavoitteita millekään aikavälille.
Erityisesti köyhät maat kokevat tulleensa petetyiksi. Ne eivät halunneet hyväksyä epätäsmällistä sopimusta. Valtaosa Kööpenhaminassa mukana olevista maista oli kuitenkin esityksen takana, sanoo BBC. Neuvotteluja on määrä jatkaa ensi vuonna sopimuksen täsmentämiseksi.
Neuvottelujen laihasta lopputuloksesta syntipukin leimaa on lyöty erityisesti Kiinalle, joka on kiivaasti vastustanut sitovien päästörajoitustavoitteiden asettamista. Kiina vastusti myös päästöjen valvontaa, mutta joutui kuitenkin taipumaan tässä asiassa. Myös öljymaat ovat vastustaneet sitoumuksia päästöjen hillitsemiseksi.
Obama: Sopimus on puutteellinen
Sopimusluonnoksen ehdottaja, Barack Obama myöntää, ettei ehdotus olllut riittävä. Hän kutsui nyt saavutettua neuvottelutulosta kuitenkin ennenäkemättömäksi läpimurroksi.
Kiinan neuvottelija Xie Zhenhua sanoi, että ilmastokokouksen tulos on myönteinen, ja kaikkien pitäisi olla iloisia.
Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo suhtautuvansa sopimukseeen ristiriitaisin tuntein, mutta tukevansa sitä siitä huolimatta. Myös Iso-Britannian pääministeri Gordon Brown sanoo hyväksyvänsä sopimuksen, vaikka olisikin halunnut saavuttaa enemmän. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy sanoi, että sopuun sisältyy koko kansainvälinen yhteisö.
Kehitysmaiden puheenjohtajamaa Sudan luonnehti sopimusta "historian huonoimmaksi". Hänen mielestään sadan miljardin dollarin lahjuksella Afrikan mannerta ei saa tuhota.
Ympäristöjärjestöt ovat tuominneet neuvottelut epäonnistuneiksi. Myös Suomen hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen (vihr.) sanoo blogissaan, että odotuksiin nähden Kööpenhaminan kokous epäonnistui.
Demokraattisenaattori John Kerry sanoi, että Kööpenhaminassa saavutettu sopu kannustaa Yhdysvaltain senaattia hyväksymään ilmastolainsäädännön aikaisin ensi vuonna. Juuri ilmastolainsäädännön keskeneräisyys Yhdysvaltain kongressissa sitoi presidentti Obaman hallinnon käsiä Kööpenhaminan neuvotteluissa.
AFP, AP, DPA, Reuters, YLE Uutiset