YLE Uutiset / Ilmastonmuutos

Keskeiset Suomessa toimivat ympäristö- ja kehitysjärjestöt luonnehtivat Kööpenhaminan ilmastokokousta vuosisadan pettymykseksi. Järjestöjen mukaan lopputulos on viemässä maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen polulle.

Järjestöt katsovat, että kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistuneen lopputuloksen perimmäinen syy.

WWF arvostelee kotimaisia päättäjiä siitä, että myös Suomi olisi voinut tehdä enemmän töitä kokouksen onnistumisen eteen.

- Suomellakin olisi ollut mahdollisuus ajaa EU:ssa siirtymistä tiukempaan päästövähennystavoitteeseen. EU:han piti viimeiseen asti kiinni 20 prosentin tavoitteestaan, eikä siirtynyt ehdolliseen 30 prosentin päästövähennysvelvoitteeseen, mitä me kovasti toivomme, sanoo ilmastoasiantuntija Salka Orivuori WWF Suomesta.

- On vaikea sanoa, olisiko se riittänyt, mutta ainakin se olisi parantanut mahdollisuuksia kokouksen onnistumiseen, Orivuori jatkaa.

"Köyhät tuomittiin nälkään ja kärsimykseen"

Kansainvälisen Maan Ystävät -järjestön edustaja luonnehti kokousta äärimmäiseksi epäonnistumiseksi.

- Viivyttämällä toimintaa rikkaat maat ovat tuominneet miljoonat maailman köyhimmät ihmiset nälkään, kärsimykseen ja henkienmenetyksiin, kun ilmastomuutos kiihtyy, Nnimmo Bassey sanoi.

Greenpeacen mukaan Kööpenhaminassa saavutettu tulos ei ole oikeudenmukainen eikä kunnianhimoinen. Järjestön mielestä tulos on osoitus kohtalokkaasta johtajuuden puutteesta.

- Maailman johtajilla oli Kööpenhaminassa kerran sukupolvessa tuleva tilaisuus pelastaa maailma. Lopuksi he saivat aikaan huonon sopimuksen, jossa on niin isoja porsaanreikiä, että niistä voi lentää läpi Air Force Onella, sanoi järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.

Ilmastopoliittinen neuvonantaja Kaisa Kosonen kansainvälisestä Greenpeacestä sanoo, että kaiken kahden vuoden valmistelun jälkeen Kööpenhaminalta olisi voitu odottaa enemmän, mutta nyt kaikki jäi auki.

- Ei ollut poliittista tahtoa ja luottamus maiden välillä on heikko. Teollisuusmaat ovat jo vuosia luvanneet kunnianhimoisia päästövähennyksiä ja kehitysmaiden rahoitusta, mutta kun kehitysmaat eivät ole nähneet tätä, he laittavat jarrut päälle, eivätkä ole valmiita tuomaan omia kunnianhimoisia toimia sitovan sopimuksen alle. Eli tällainen epäluottamus toi täydellisen flopin, Kosonen sanoo.

Kososen mukaan kokous oli melkoinen kolahdus YK:lle ja sen kyvylle ratkaista kansainvälisiä kriisejä.

- Nyt Suomessakin tulisi sitoutua paljon kunnianhimoisempiin päästövähennyksiin kuin meillä kansainvälisten velvotteiden mukaan on, Kosonen sanoo.

Luonnonsuojeluliitto: Päätös oli pakkorako

Suomen Luonnonsuojeluliitto pitää Kööpenhaminassa syntynyttä päätöstä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta selvästi riittämättömänä. Päätöslauselman kompromissimuotoilu oli kuitenkin pakkorako, jotta kokous veisi asiaa edes jotenkin eteenpäin.

- Pitkään näytti siltä, että ei synny tulosta lainkaan. Siinä mielessä oli monelle helpotus, että nyt päästään ainakin alkuun. Kuitenkin korkeintaan kahden asteen lämpenemisen kannalta, siihen nähden ratkaisu on hyvin vaatimaton, sanoo Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen YLE Uutisille.

Kokousta Kööpenhaminassa seuranneen Yrjö-Koskisen mukaan oli pettymys huomata, että maat lähestyivät asiaa kansallisten etujen näkökulmasta.

- Kokouksen olisi pitänyt sen sijaan kylmästi katsoa, mitä pitää tehdä, ja sitten neuvotella sen vastuun jakamisesta.

Kokous ei asettanut maille velvoitteita nk. kahden asteen tavoitteeseen pääsemiseksi. Sen sijaan kullakin maalla on tammikuun loppuun aikaa ilmoittaa, millaisia päästörajoituksia se ryhtyy toteuttamaan. Yrjö-Koskisen mukaan nyt riippuu paljolti yksittäisistä maista ja ryhmittymistä, millaisen painoarvon Kööpenhaminan loppulauselma saa.

Hän toivoo julkisen paineen tuovan päätöksiin todellista sisältöä.