Härkäpavusta toivotaan korvaajaa tuontisoijalle

julkaistu 6.7.2009 klo 07:22, päivitetty 7.7.2009 klo 07:56

[näytä kuva: Härkäpapuja maanviljelijän kädessä. (YLE) ]

Kotimainen härkäpapu saattaa lähivuosina korvata suuren osa tuontisoijasta rehuteollisuuden raaka-aineena. Suomessa on saatu hyviä kokemuksia pohjoisen oloihin kehitetystä härkäpapulajikkeesta ja sen viljelyala on tänä vuonna moninkertaistunut.

Tänä vuonna härkäpapua viljellään noin 100 tilalla, yhteensä hieman yli 700 hehtaarin alalla. Lähivuosina tavoitteena on lisätä viljelysalaa yli 10 000 peltohehtaariin. Näin suureen määrään ei tosin vielä riitä kotimaista siementä - tämän vuoden sadosta suuri osa säästetäänkin ensi vuoden siemeneksi.

Viljelijöiden kiinnostus härkäpavun kasvatukseen on kasvussa, syynä on siitä maksettava korkea hinta. Viljelijän kannalta härkäpavun suurin ongelma on sen pitkä kasvukausi.

Härkäpapu monipuolistaa viljelyä

Iitissä, Kymenlaaksossa maanviljelijä Antti Finskas katselee tuulessa aaltoilevaa vihreää peltoa. Toukokuussa kylvetty siemen on kasvanut navankorkuiseksi palkokasviksi.

- Kyllä tämä kasvaa liki miehen mittaiseksi, ihan komean pituista ja toivotaan, että pysyy pystyssä eikä lakoudu.

Nikkilän kartanossa härkäpapua viljellään ensimmäistä kertaa, viljelyssä on 11 hehtaarin ala.

- Viljelyn kannalta tällä on hyvä esikasviarvo. Tämä monipuolistaa viljelyä, mikä on tärkeää, että on välikasvi viljoille ja typensidontaominaisuus tuottaa typpeä tälle vuodelle ja seuraavan vuoden kasville.

Kohti omavaraisempaa valkuaistuotantoa

Härkäpavusta odotetaan lähivuosina merkittävää uutta kotimaista rehuteollisuuden raaka-ainetta. Sen valkuaispitoisuus on suuri ja härkäpapu voisikin korvata suuren osan tuontisoijasta.

- On tärkeää tuottaa itse omaa valkuaista. Voidaan vastata sen puhtaudesta, voidaan päättää itse, käytetäänkö geenimuunneltuja lajikkeita vai ei, Finskas sanoo.

YLE Uutiset / Jari Tanskanen

Kommentit

Maaseudun tulevaisuus?

6.7.2009 klo 14:51

Hienoa lukea kommentteja pavun syöttämisestä ihmisille suoraan, sillä taloudellisesti, ekologisesti ja eettisesti se on järkevin ratkaisu. Energian ohivirtaus on kuluttajissa eli eläimissä n. 80-90%. Energiasta menee siis etupäässä lämpönä hukkaan niin valtava osa, että tuottajat rajoittavat eläinten liikkumista (=energiankulutusta) jotta mahdollisimman suuri osa rehusta muuttuisi lihaksi. Tämä on erittäin epäeettistä. Taloudellisesti ja ekologisesti ei ole mitään järkeä tuottaa 100 kiloa rehua netotakseen vaivaiset 15 kiloa lihaa.

Soijapapu on kuitenkin maailman toiseksi paras proteiininlähde, heti hampun siemenen (sisältää jokaista 20:ntä ihmisen tarvitsemaa aminohappoa) jälkeen. Hamppuakin Suomessa viljellään, ja se on kelvannut ihmisen ja eläinten ravinnoksi tuhansia vuosia. Paitsi ihmisiä ja eläimiä, hampunsiemenistä on ruokkimaan myös autoja. Ensimmäinen dieselmoottori kehitettiin toimimaan hampun siemenistä valmistetulla biodieselillä. Itse kääntyisin monipuolisuutensa vuoksi härkäpavun sijaan tuontisoijan korvaajaksi siis kotimaiseen hamppuun, joka ravintoarvoltaan on parempi ja kasvina paljon monipuolisempi. Siitä saatavat biopolttoaine, selluloosa ja kuidut voisivat vastata moniin teollisuuden tarpeisiin. Kannattaa tutustua aiheeseen! Voisimmeko ratkaista samalla useampiakin ongelmia? Ensisijaista on joka tapauksessa siirtää tuotantoa kotimaahan.

Ilmoita asiattomasta kommentista

Anni_Viitasaari

6.7.2009 klo 14:05

Kannattaisi käyttää suoraan ihmisravinnoksi. Siinä on enemmän proteiinia. Mutta tämäkin on jo uskomaton edistysaskel, jos korvataan tuontisoijat kotimaisella härkäpavulla.

Maanviljely on EU-Suomessa tehty erittäin kannattamattomaksi, mutta sen säilyttäminen ja omavaraisuuteen pyrkiminen on pitemmän päälle ainut tie.

Ilmoita asiattomasta kommentista

YLE Uutiset / Kotimaa