[näytä kuva: Marraskuussakin lehdoista löytyy kasveja. (YLE/ Kari Mustonen) ]
Luonnonsuojeluyhdistykset ovat huolissaan mm. kaupunkirakenteen tiivistämisen vaikutuksista asukkaiden koskemattomaan lähiluontoon. Ympäristökeskukset puolestaan ovat saamassa valmiiksi vuosikymmenten suuret suojeluohjelmat.
Kolmekymmentä viime vuotta ovat olleet Suomessa suurien luonnon suojeluohjelmien toteuttamisen kautta. Kanta-Hämeessä etenkin soiden ja lintuvesien suojeluohjelmat ovat teettäneet työtä vuosikymmeniä. Kanta-Hämeessä on suojeltua suota nyt noin 4 500 hehtaaria, mistä suurin yksittäinen osuus on Tammelan Torronsuon kansallispuisto. Maakunnassa on lunastettu myös runsaasti pienempiä soita.
Viimeisimmät pienet lunastuskaupat tehdään loppuvuodesta, kertoo ylitarkastaja Rauni Itkonen Hämeen ympäristökeskuksesta. Itkosen mukaan ympäristökeskus keskittyy ensi vuodesta lähtien vapaaehtoisen suojeluun tukemiseen. Tätä tehdään etenkin maksamalla korvauksia maanomistajille vapaaehtoisesta rauhoittamisesta. Suojelusuot tarvitsevat jatkuvasti huolenpitoa etenkin jotta kuivuminen ei uhkaisi niitä.
Luonnonsuojelijat järjestönä ovat puolestaan olleet huolissaan mm. etelän vanhoista metsistä, perinnemaisemista sekä niityistä ja kedoista. Uusi huoli on nyt kaupunkien lähiluonnon häviäminen ja kutistuminen.
Esimerkiksi Hämeenlinnassa suunniteltu Siiri 2. asuinalue on lehtomaisemaa ja lähiluontona elämys. Väestökasvun ja kunnan talouden takia elämyksellistä lähiluontoa ei saa hävittää muistuttaa Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys puheenjohtaja Sirpa Rautiainen. Rautiainen toivoo samalla, että uusi suurkunta Hämeenlinna osoittaisi suojelussa ennakkoluulottomuutta ja rauhoittaisi omiaan maitaan vähintään ikänsä verran eli satoja hehtaareja.
YLE/ Kari Mustonen