[näytä kuva: sanomalehdessä näkyviä sitaatteja]
Hätäkeskuspäätös, ydinvoima, osuuskauppa-aate ja Turun Myllysilta herättävät voimakkaita tunteita.
Törkeä veto, ministeri Holmlund, murisee Aamulehti pääkirjoituksessaan. Hätäkeskuksen sijoittaminen Poriin on väärä päätös, tosin eivät ministeri Holmlundin aikaisemmatkaan poliittiset näytöt kovin vakuuttavia ole, arvostelee Aamulehti ja selventää, että kysehän oli siitä, siirretäänkö 50 vai 20 hengen resurssit yli sadan kilometrin päähän nykyisestä sijaintipaikastaan. Holmlundin logiikalla on viisaampaa tunkea 50 työntekijää lisää Poriin, kuin siirtää 20 Tampereelle, missä tilojen kanssa ei tulisi ongelmia. Kotiinveto-oikeus on ehkä politiikan kirjoittamaton perustuslaki, puhisee Aamulehti.
Teho ratkaisee
Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski harmittelee, että meillä on kaikki on värvätty keskustelemaan siitä, kuinka monta lisäydinreaktoria Suomeen pitäisi rakentaa. Vain harva pohtii, minkäkokoisia reaktorit ovat. Kalliokoski muistuttaa, että Loviisan ensimmäisen ydinvoimalan nettoteho oli 440 megawattia. Myös Loviisa kakkonen oli samantehoinen. Olkiluodon ensimmäinen voimala aloitti tuotantonsa 660 megawatin teholla samoin kuin sen sisarvoimala. Kun päätettiin rakentaa viides ydinvoimala, sekin Olkiluotoon, monelle syntyi kuva, että ydinvoiman määrä olisi lisääntynyt yhdellä neljäsosalla. Todellisuudessa Eurajoelle jatkuvasti myöhästellen nouseva voimala on teholtaan maailman suurin eli 1 600 megawattia. Se vastaa sähköntuotantokyvyltään molempien Loviisan voimaloiden ja toisen Olkiluodon voimalan alkuperäistä tehoa.Lisäksi vanhoja voimaloita on viritelty koko ajan. Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski laskee, että yhden poliittisesti tuskallisen päätöksentekoprosessin avulla Suomessa on todellisuudessa jo kaksinkertaistettu ydinvoiman tuotanto.
Raha aatteen edelle
Jos eteläsavolaisella ABC-asemalla tarjotaan saomoja muoviin pakattuja sämpylöitä kuin Helsingin kupeessa, ei enää paljon naurata. maistumisesta puhumattakaan. Toimittaja Pirkko Määttälä pohtii Suomenmaassa onko tämä osuuskauppa-aatteen mukaista toimintaa, ettei kunnon karjalanpiirakoita löydy enää yhdeltäkään itäsuomalaiselta asemalta. Määttälä arvioi Suomenmaassa, että ajatus alueellisuudesta, kotimaisuudesta ja lähiympäristöä hyödyttävästä hyvinvoinnista on nykyisessä osuuskauppaliikkeessä surkealla tavalla haudattu voiton maksimoinnin alle.
Myllysillasta yleisömagneetti
Myönteinen uutinen Turun Sanomissa kertoo, että myllysilta vajoaa enää vain millin tunnissa. Toisaalla lehdessä espoolainen diplomi-insinööri Veli Viitala muistelee, että 70-luvulla Myllysiltaa pidettiin insinöörien voimannäyttönä, painovoimaa uhmaavana ja vanhoja ratkaisuja halveksuvana - lähes taideteoksena. Turun tekninen väki oli vastaan, mutta valtuusto hyväksyi. Viitala esittää, että siltaan voitaisiin nyt suhtautua Aalto-yliopistomaisen poikkitieteellisesti, se voidaan tukea pilarein alapuolelta tai roikottaa yläpuolelta, kun se vielä toteutetaan maalaisjärjellä siitä tulee nähtävyys joka vetää magneetin lailla.
YLE Uutiset