Suomen susikannan harveneminen on saanut kansainvälisen eläinsuojelujärjestön PETA:n kirjelmöimään maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle.
Järjestö paheksuu erityisesti susien tappamista Lapissa. Arvioiden mukaan Suomessa elää enää 150–160 sutta.
Aamu-tv:n haastattelema maa-ja metsätalousministeriön virkamies Sami Niemi kertoo, että Suomesta on hävinnyt kahden viime vuoden aikana lukuisia susilaumoja. Hän uskoo, että muutos on ihmisen aiheuttama.
- Suomessa on erittäin hyvä saaliseläinkanta, joten ei ole mitään syytä epäillä, että laumat sieltä itseksensä lähtisivät. Ei meillä parempaa selitystä ole kuin salametsästys, Niemi sanoo.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan susien määrä on vähentynyt Suomessa noin sadalla sudella, ja nykyään kanta on 150–160 eläintä. Kannan harventuminen on saanut maailman suurimman eläinoikeusjärjestön PETA:n kampanjoimaan. Matkailunedistämiskeskus on saanut eläintensuojelijoilta tuhansia sähköpostiviestejä. [näytä kuva: Vuoteen 2007 asti susikanta kasvoi. Sen jälkeen pentueiden määrä on kääntynyt laskuun. Kuva: YLE Uutisgrafiikka ]
Aamu-tv:n haastattelema Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta kertoo, että suojelijat haluavat kiinnittää huomiota erityisesti susien tappamiseen Lapissa.
- Maa- ja metsätalousministeriö on antanut käytännössä luvan tappaa kaikki poronhoitoalueen sudet, hän sanoo.
”Nettikeskustelut mahdoton suo”
PETA:n vetoomus ja avoin kirje maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle ovat luettavissa järjestön kotisivuilta. Anttila (kesk.) kuitenkin toteaa, että ei ole saanut kirjettä.
- Mitään virallista esitystä ei ole minun pöydälleni tullut, ja kun ei ole tullut, siihen ei ole voitu vastata, hän sanoo.
Anttila mainitsee myös, että ministeriö ei ota kantaa nettikeskusteluihin.
- Se on mahdoton suo, jos sellaiseen lähdetään mukaan.
Anttilan mukaan Suomen susipolitiikkaa ohjaa ennen kaikkea Euroopan unioni. Komissio seuraa jatkuvasti petojen hoitosuunnitelman toteutumista.
Ministeri kertoo, että salakaatoja yritetään tulevaisuudessa ehkäistä koventamalla rangaistuksia. Oikeusministeriössä valmistellaan lainsäädäntöä, jonka mukaan salametsästäjiä voisi syyttää myös törkeästä metsästysrikoksesta. Vastuu salakaatojen valvonnasta kuuluu ministerin mielestä paikallisille ihmisille.
- Kyllä tärkein valvoja on se ihminen siellä saloilla ja syrjäkylillä, joka tällaisen näkee. Hänen pitäisi siitä ilmoittaa.
Anttila toteaa myös ymmärtävänsä ihmisiä, jotka pelkäävät susien uhkaavan kouluun kulkevia lapsia.
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi arvioi että lainsäädännön kiristäminen tukee salakaatojen ehkäisyä, mutta myös ammattimaista erävalvontaa tarvittaisiin lisää. Hän uskoo, että susia ei uhkaa täydellinen häviäminen.
- Kun sudelle antaa sen tilan, kanta kyllä kasvaa, Niemi tiivistää.
YLE Uutiset