YLE Uutiset / Kotimaa

Oikeus langetti pariskunnalle 7 ja 5 vuoden vankeustuomiot muun muassa alaikäisen raiskauksesta ja törkeistä hyväksikäytöistä.

Poliisin tietoon tulee vuosittain jo yli tuhat lapsen hyväksikäyttöepäilyä. Tuomioiden määrä on kahdeksassa vuodessa kaksinkertaistunut.

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset käsitellään tuomioistuimissa lähes aina suljetuin ovin ja tuomiot julistetaan salaisiksi. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain mukaan salassa pidettäväksi määrätyistä ratkaisuista on laadittava julkinen seloste, jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai herättää laajaa mielenkiintoa.

- Julkiset selosteet lisäävät avoimuutta, uskoo kihlakunnansyyttäjä Hannele Selin-Hakala Pirkanmaan syyttäjänvirastosta.

Kansan suussa pedofiilituomioiksi kutsutut rangaistukset ovat viime aikoina koetelleet monen kansalaisen oikeustajua. Oikeudenkäynnit ovat uhrien suojelemiseksi salaisia ja julkisuudessa niukasti kuvattuja tuomioita pidetään yleensä liian lievinä.

- Julkisesta selosteesta tavallinen kansalainenkin pystyy paremmin päättelemään, minkälaisissa olosuhteissa rikos on tehty ja mitkä seikat ovat vaikuttaneet tuomittavaan rangaistukseen, sanoo Selin-Hakala.

Rangaistukset vaihtelevat eri tuomioistuimissa

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosi sitten julkistaman tutkimuksen mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytäntö on epäyhtenäistä. Tuomiot tekotavoiltaan samantyyppisistä rikoksista voivat vaihdella huomattavastikin eri tuomioistuimissa.

- Tietojen vaihtoa pitää lisätä, sanoo käräjätuomari Petteri Palomäki Pirkanmaan käräjäoikeudesta.

- Meillä nämä jutut on keskitetty muutamille tuomareille, ja se on omiaan myös yhdenmukaistamaan tuomioita. On hyvä, että näistä asioista keskustellaan, kuittaa Palomäki.

Tampereen käräjäoikeus muuttui tämä vuoden alussa Pirkanmaan käräjäoikeudeksi. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrä käräjäoikeudessa on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Vuonna 2007käsiteltiin 35, vuonna 2008 43 ja viime vuonna 45 juttua. Koko maassa lapsen hyväksikäyttörikoksista annetaan vuosittain noin 250 tuomiota.

- Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosepäilyjen ja tuomioistuimissa käsiteltyjen juttujen voimakas lisääntyminen johtuu varmaan siitä, että yhä useampi ihminen on viime vuosina rohkaistunut tekemään ilmoituksen epäillystä rikoksesta. Lisäksi internet on helppo kanava etsiä uusia uhreja sekä julkaista ja levittää lapsipornografista aineistoa, arvioi kihlakunnnansyyttäjä Selin-Hakala.

Raskaissa jutuissa näyttö usein vaikeaa

Aikoinaan seksuaalirikosten avainsyyttäjänäkin toiminut Hannele Selin-Hakala sanoo, että näytön saaminen on lapsiin kohdistuvissa rikoksissa todella vaikeaa.

- Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä hankalampi näyttöä on saada. Nämä ovat asioita, joista lapsen on hyvin vaikea kertoa ja senkin jälkeen, kun he kertovat, on vaikeaa saada sellainen luotettava kertomus, johon voidaan vedota syyksiluettevana näyttönä.

Rikosten törkeys vaihtelee seksuaalissävytteisistä vihjauksista väkivallalla sukupuoliyhteyteen pakottamiseen ja vuosia jatkuneeseen seksuaaliseen pahoinpitelyyn. Pahimmillaan törkeä hyväksikäyttörikos jättää uhriinsa elinikäisen henkisen vamman.

Myös houkuttelusta tulossa rikos

Oikeusministeriö asetti vuosi sitten työryhmän, joka valmistelee muun muassa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan Euroopan Neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamista Suomessa.

Työryhmän puheenjohtajan, lainsäädäntöneuvos Janne Kanervan mukaan on hyvin todennäköistä, että Suomessa lainsäädäntöä täydennetään ns. grooming-pykälällä. Huhtikuun alkupuolella oman ehdotuksensa jättävä työryhmä pohtii vielä hyvää suomenkielistä termiä, mutta mahdollisesti rangaistavaksi on tulossa lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin. Kyse on tilanteista, jossa aikuinen esimerkiksi internetissä houkuttelee lasta tapaamiseen takoituksenaan seksuaalinen hyväksikäyttö tai lapsipornon kuvaaminen.

Lapsen seksuaalinen suojaikäraja on 16 vuotta.