Tulevaisuus ja työelämä pelottavat nuoria

julkaistu 19.3.2010 klo 11:31, päivitetty 20.3.2010 klo 21:23

Maailman tulevaisuus ja työelämä pelottavat sekä herättävät epävarmuutta suomalaisnuorissa. Sen sijaan omaan arkeensa nuoret ovat kansallisen nuorisotutkimuksen mukaan tyytyväisiä.

Viime lokakuussa tehdyssä tutkimuksessa nuoret saivat kuvailla omin sanoin maailman tulevaisuutta, työelämää ja omaa arkeaan. Työelämään ja maailman tulevaisuuteen nuoret liittivät enimmäkseen kielteisiä tunteita.

Maailman tulevaisuutta nuoret kuvasivat eniten sanoilla pelko, epävarmuus, toiveikkuus, viha ja huolestuneisuus. Työelämä herätti nuorissa epävarmuutta, pelkoa, tyytyväisyyttä, toiveikkuutta ja ahdistusta. Omaa arkeaan nuoret kuvailivat puolestaan sanoilla tyytyväisyys, rakkaus, onnellisuus, tylsyys ja kiireisyys.

Nuorten elämää ohjaavina periaatteina korostuvat vastausten perusteella luovuus, vastuullisuus ja hyvinvointi. Luovuus ilmenee muun muassa haluna kehittää itseään ja uteliaisuutena eri asioita kohtaan. Vastuullisuus näkyy velvollisuudentuntona, harkitsevuutena ja tehokkuutena.

Nuorten vaikuttamishalut tulevat ilmi varsinkin ideologisena kuluttamisena. Nuorista 38 prosenttia boikotoi joitakin tuotteita tai tuotemerkkejä. Yli puolet uskoo voivansa vaikuttaa maailman tulevaisuuteen omilla kulutusvalinnoillaan. Nuoret kritisoivat yhteiskunnan kiirettä, tehokkuutta ja talouden ylikorostunutta asemaa.

Peräti 62 prosenttia nuorista pitää yhteiskunnallisia asioita tärkeinä. Sen sijaan politiikka ei nuoria kiinnosta. Nuoria kiinnostavat muun muassa uutiset, lukeminen, kirjat, historia ja filosofia.

Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 5 263 ja toiseen vaiheeseen 1 180 suomalaista 15 - 30 -vuotiasta.

YLE Uutiset

Kommentit

Kommentit

Uusimmat kommentit ensin | Vanhimmat kommentit ensin

Kalle

20.3.2010 klo 08:10

Lukekaahan tarkkaan ja ajatuksella tuo Röhkön kommentti.
Kyllä ainakin minulta kulmakarvat kohosivat. En sentään olisi luullut edes hurjimmissa unissanikaan tämän tyyppisiä nuoria olevan olemassa.
Onkohan näin irti reaalimaailmasta olevia nuoria todellakin paljon, toivottavasti ei.
Eivät työpaikat mihinkään ole kadonneet, kyllä töitä löytyy. Tämän ovat todistaneet lähipiirissäni elävät nuoret, oma-aloitteisia ja yrittäviä. Tietävät, että huippupalkkoja ansiotyössä ei niinvain saada; on otettava sitä minkä saa ja sitten vain yritystä ja ehkäpä vaikka yksityisyrittelijäisyyttä. Tunnen kaksikin nuorta, jotka tienaavat kohtuulliset rahat keräilemällä ja myymällä; sieniä, marjoja, yrttejä ja mm ravustamalla; lyhyenäkin ravustusaikana saalis on ollut varsin mukava.. Muistaa pitää, että ko tuotot ovat verovapaata tuloa. Myyntikanavansakkin he ovat luoneet itse.
Muistaa pitää myöskin, että me vanhemmat olemme selvästikkin osasyyllisiä nykytilanteeseen. Mikään ei tunnu riittävän kenellekkään, kaikki on saatava nyt ja heti, tai muuten käydään vain pitkäkseen ja odotellaan, että "valtio hoitaa". Tämän ajatusmallin jopa "turvotettunakin", olemme siirtäneet nuorillemme.
Mistäs nuoret käyttäytymismallejaan hakisivat kuin vanhemmiltaan, aikuisilta jne.

Kimmo

20.3.2010 klo 04:18

Yhdyn nimimerkki röhkön kommenttiin: "Ihminen eikä ketään omita maapalloa vaan se kuuluu kaikille tasapuolisesti" ja jatkan vähän paikallisemmin tästä aiheesta.

Suomen maat ovat päätyneet ahneiden omistajien käsiin. Käytännössä kukaan ei pysty enään normaalisti aloittamaan maanviljelystä (=tuottamaan ruokaa) koska kenellekään ei myydä maata. Otetaan vielä huomioon tosiasia että vaikka saisi maatilan, pellot, koneet ja eläimet ilmaiseksi niin toimintaa ei saa kannattavaksi ennenkun se on vuoden sisällä nurin.

Metsistämme tehdään WC-paperia. Tämä kertoo jatkojalostuksen tasosta niin paljon etten siitä tarvitse muuta kirjoittaa. Asunnottomat saavat pyyhkiä takapuolensa arvokkailla luonnonvaroillamme.

Väitän että maanomistuksen epäoikeudenmukainen kasautuminen tietyille tahoille vaikuttaa Kehä III:n ulkopuolella nuorison halukkuuteen tehdä ylipäätään yhtään mitään ja tällä tulee olemaan maanlaajuisia ei-toivottuja seurauksia. Maa- ja metsätalousministeriölle vastuun kantaminen tässä hyvin "maanläheisessä" asiassa ei pitäisi olla kovinkaan abstraktia, koska mmm.fi johtaa politiikkaa jossa "luonnonvaroja käytetään siten, että niiden arvo säilyy myös tuleville sukupolville". Miten tämä arvon säilyminen hyödyttää tulevien sukupolvien pahoinvointiyhteiskuntaa?

Uusjako toteutuu osittain, mutta valitettavan hitaasti suurten ikäluokkien kuoppaamista odotellessa. Kaikella kunnioituksella, olen myös tavannut yksittäisiä maanomistajia jotka kunnioittavat isänmaatamme osoittamalla epäitsekkyyttä toiminnallaan. Valitettavasti he kuuluvat vähemmistöön.

Pääkaupunkiseudulla tästä aiheesta ollaan aika hyvin eristyksessä. Paikallista hypertodellisuutta ruokkii "suhteellisen toimiva" infrastruktuuri, toiveikkuutta luo hieman kansainvälisempi ilmapiiri. Tyytyväisyyttä tuo monen sydämeen sosiaalinen media. Paljon turhaa epäekologista työtä tehdään tai nostetaan sossusta rahaa - kumpi kuormittaa yhteiskuntaamme vähemmän?

Epävarmuus, pelko ja ahdistus ovat oireita - syy on huonosti suunniteltu järjestelmä. Aloittakaa vaikka päivittämällä KELA:n extranet-verkkoasiointipalvelun Windows 95-käyttöliittymä johonkin Web 2.0 javascript ajax hössötykseen. Tiedän että kukaan ei valita tästä koska siellä jaetaan ilmaista rahaa, mutta ahdistuneisuuden poistaminen lähtee pienistä asioista :)

Tuoreimmat