Pienille lapsille tarkoitetut unikoulut ovat yhä suositumpia. Jopa neljäsosa vanhemmista uupuu pikkulapsien unihäiriöiden vuoksi, joten unikouluille on kova kysyntä. Taantuman myötä niiden määrää on kuitenkin karsittu julkisessa terveydenhoidossa.
Unikoulun tarkoituksena on opettaa lapsi nukahtamaan itse ilman aikuisen apua. Jos kotikonstit lapsen nukuttamiseen eivät riitä, voi apua etsiä esimerkiksi ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämistä unikouluista.
Kun aikaisemmin suositeltiin, että lapsi saa huutaa itsensä uneen, nykyään suositaan lempeämpää, niin sanottua "tassuhoitoa", jossa lasta käydään silittämässä, jos lapsi hätääntyy.
- Se on apu uniassosiaatio-ongelmaan, jossa lapsi tyypillisesti noin tunnin välein heräilee pitkin yötä kuusi seitsemän kertaa. Ja tämän tyyppiseen ongelmatiikkaan kannattaa lähteä unikoulua kokeilemaan, kehottaa vastaava lastentautien lääkäri Jukka Vakkila sairaala Mehiläisestä.
Julkisella puolella unikouluja on karsittu rahapulan vuoksi, vaikka jopa joka neljäs perhe kaipaisi apua lapsen unirytmin korjaamiseksi.
Alle vuoden ikäisten lasten unihäiriöt ovat erityisesti länsimaiseen kulttuuriin liittyvä ilmiö. Kun esimerkiksi molemmat vanhemmat ovat päivät töissä, yöllä olisi saatava nukuttua. Lapsen yöheräämiset verottavat vanhempien jaksamista.
Yksi unikoulusta avun saanut perhe on Peiposen perhe, jonka 11-kuukautinen Velma-tyttö heräili vielä pari viikkoa sitten tunnin välein sitkeästä nukuttamisesta huolimatta. Unikoulun jälkeen yömaidon juominenkin on jäänyt, Velman äiti Susanna Peiponen kertoo.
YLE Uutiset / Anne Pirskanen