[näytä kuva: sanomalehdessä näkyviä sitaatteja]
Tiistain lehdet kirjoittavat presidentti Tarja Halosen suhtautumisesta presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen. Lisäksi keskustelua herättää Espanjan baskialueiden uusi tilanne.
Tasavallan presidentin valtaoikeuksista käytävä keskustelu sen kuin kiihtyy mitä lähemmäksi viran nykyisen haltijan Tarja Halosen kausi etenee loppuaan, kirjoittaa Kaleva pääkirjoituksessaan. Viimeksi hän käsitteli valtaoikeuksia presidentti Urho Kekkosen juhlaseminaarissa perjantaina. Forum presidentin valtaoikeuksista puhumiselle oli oivallinen ja tarkkaan harkittu. Kekkonen oli suuremmin valtaoikeuksin varustettu kuin kukaan hänen seuraajistaan.
Asiantila ilmeisesti harmittaa Halosta. Hän arvioi pidäkkeettä perjantaina, että presidentin valtaoikeuksia haluaisi supistaa poliittinen eliitti- ja media. Kalevan mukaan Suomen osallistuminen läntisen Euroopan integraatioon on tuonut paineita kasvattaa hallituksen ja eduskunnan painoarvoa, tehdä Suomesta normaalimpi läntinen demokratia. Presidentti olisi ollut siinä taistelussa joka tapauksessa häviäjä – ilman mediaakin. Näin Kaleva.
Valtaoikeuksien muutos ei ole itsestäänselvää
Helsingin Sanomat jatkaa vielä pääkirjoituksessaan, että perustuslain muutoksen toteutuminen ei ole vuorenvarmaa. Muutos tarvitsee seuraavassa eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön. Mikäli SDP ja nykyiset oppositiossa olevat pienpuolueet vastustavat yhdessä hanketta seuraavassa eduskunnassa, niillä on eduskunnan nykykokoonpanosta laskettuna riittävä vähemmistö esityksen kaatamiseen, laskeskelee Helsingin sanomat.
Enemmistö Baskeista rauhan kannalla
Turun Sanomat kirjoittaa, että Espanjan hallitus suhtautuu epäluuloisesti baskialueiden itsenäisyyttä ajavan Etan ilmoitukseen luopua aseellisista iskuista. Espanjalaisten korvissa Etan puheilla tulitauosta on petollinen kaiku. Vuonna 2006 rupeamaa kesti vain yhdeksän kuukautta ja se päättyi pommi-iskuun Madridin lentokentällä. Etan poliittinen siipi Batasuna on painostanut järjestöä jo pitkään aitoihin rauhanneuvotteluihin Espanjan hallituksen kanssa. Aika näyttää tarjoaako historia sille samantapaista roolia, jollainen Sinn Féinillä oli Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa. Näin Turun Sanomat.
Ensimmäinen geenimuunneltu liharuoka
Aamulehden tiedenurkka uutisoi geenilohen uivan ruokapöytään. Yhdysvalloissa ollaan tuomassa ruokapöytään ensimmäistä geenimuokattua eläintä. Aqua Bounty Technologies -yrityksen geenilohi kasvaa myytävään kokoon kaksi kertaa nopeammin kuin tavallinen lohi. Viime perjantaina maan Elintarvike- ja lääkevirasto julkaisivat kaksi ennakkolausuntoa, joiden mukaan lohi ei ole vaarallista ihmisen terveydelle eikä ympäristölle. Jos myyntilupa lohelle heltiää, avautuu tie ruokapöytään myös muille geenimuokatuille eläintuotteille, arvioi Aamulehti.
YLE Uutiset