YLE Uutiset / Kotimaa

Parikymppinen "Sonja" huostaan otettiin ensimmäisen kerran 12-vuotiaana. Hän kulki vuosikaudet laitosten ja kodin väliä.

- Kohdallani päätös huostaanotosta olisi pitänyt tehdä heti toisen muuton jälkeen. Oli koko ajan epävarma olo, milloin lähdetään taas pois kotoa, hän kertoo.

Koulunkäyntiin sijoittamiset eivät kuitenkaan vaikuttaneet, sillä koulu muodostui pakopaikaksi ja pysyväksi asiaksi nuoren elämässä.

- Kyllä erilainen lapsuus on tehnyt minusta itsevarmemman ja sopeutuvamman ihmisen, "Sonja" arvioi.

Teinipoikien tilanne heikko

Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan parhaiten huostaanotosta selviävät lapsena perheisiin sijoitetut tytöt. Toisin on poikien kohdalla.

- Pojille, jotka on sijoitettu nuoruusiässä laitokseen tai jotka ovat olleet useassa paikassa, kuuluu huonompaa. Heistä 80 prosenttia ei ollut peruskoulun jälkeen opinnoissa kiinni, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tarja Heino kertoo.

Kaikista huostaan otetuista nuorista puolet suorittaa peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Sijoitetuista 16-vuotiaista 15 prosenttia ei näy tilastoissa. He eivät opiskele, käy töissä, ole työttöminä tai eläkkeellä. Kukaan ei tiedä, missä he ovat.

Sijoitettuna olleiden nuorten kohdalla riski joutua työttömäksi, eläkkeelle tai tulla raskaaksi nuorella iällä oli suurempi kuin muiden nuorten kohdalla.

Perheitä vaikea löytää

Tarja Heinon tekemä tutkimus oli Suomessa ainutlaatuinen. Vaikka huostaanotot Suomessa lisääntyvät, tutkimukset niiden vaikutuksista nuorten aikuisikään puuttuvat.

- On yllättävää, että aihetta on tutkittu niin vähän. Huostaanotto on kuitenkin valtava muutos nuoren tai lapsen elämässä, Heino hämmästelee.

Erityisesti 16- ja 17-vuotiaiden huostaanotot ovat lisääntyneet. Yhä useampi nuori sijoitetaan myös perheiden sijaan laitoksiin. Vaikka perheisiin sijoitetut lapset pärjäsivät tilastollisesti laitoksiin sijoitettuja paremmin, tuloksista ei voi päätellä perhesijoituksen olevan kaikille nuorille hyvä ratkaisu.

Varsinkin teini-ikäisten huostaan otettujen nuorten kohdalla perheeseen sijoittaminen ei ole usein mahdollista, sillä he saattavat tarvita ammattimaista hoitoa. Teini-ikäisten sijoituksen syy ovat usein ongelmat koulunkäynnissä, jolloin laitoshoidossa koulu on mahdollista käydä loppuun.

Tarja Heino myöntää kuitenkin, että huostaan otetuille nuorille on vaikea löytää sopivia sijaisperheitä.

- On haaste löytää perheitä, jotka pysyvät nuorten vauhdissa mukana.

"Sonjan" tulevaisuus näyttää valoisalta. Hän haki opiskelemaan ja aikoo suorittaa iltalukion töiden ohessa. Huostaanotto ei tarkoita, että nuoren elämä olisi pilalla.

- Olisin toivonut, että joku olisi sanonut minulle silloin, että vaikea vaihe menee ohi ja sitten elämä muuttuu taas normaaliksi.