YLE Uutiset / Kotimaa

Äitien perhevapaan kesto on ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen noin 19 kuukautta. Kelan tutkimuksen mukaan noin kolmannes äideistä on kotona kuitenkin yli 3 vuotta. Isistä puolestaan noin 90 prosenttia jää kotiin vain noin kolmeksi viikoksi.

Kelan erikoistutkija Ulla Hämäläisen mukaan haikara vie perheen tasa-arvon.

- Ainakin, kun mitataan palkoilla ja ainakin väliaikaisesti. Perhevapaan pituus on tässä aika ratkaiseva, Hämäläinen tiivistää.

Hämäläisen mukaan Suomi on siirtynyt viimeisen 20 vuoden aikana työssäkäyvien äitien yhteiskunnasta sellaiseen yhteiskuntaan, jossa pikkulasten äidit työskentelevät vain vähän. Kehitys on poikennut muista Euroopan maista, sillä Hämäläisen mukaan Suomi on ainoita maita Euroopassa, joissa äitien työssäkäynti on laskenut merkittävästi.

Raha tuo valtaa myös perheessä

Yksi syistä kotiin jäämiseen on tuloero. Kun lapsiperheissä vain vajaa 10 prosenttia äideistä ansaitsee isää enemmän, on kotiin jäävä yleensä äiti.

- Tavallaan tämä puolisoiden välinen tuloero saattaa ruokkia sellaista järjestelmää, missä äidin kannattaa jäädä kotiin. Ja siihen, onko tämä kotiinjääminen vapaaehtoista vai ei, on vaikea vastata, sillä merkittävä osa äideistä on ilman työsuhdetta, Hämäläinen kertoo.

Hämäläisen mukaan päätulojen tuojalla on perheessä enemmän valtaa. Tulotaso vaikuttaa perheen sisäisiin valtasuhteisiin, mikä saattaa näkyä heikomman osapuolen taloudellisena riippuvuutena ja heikompana neuvotteluasemana.

- Jos ajatellaan, että perheen tulot kootaan yhteiseen pottiin, josta kaikki saavat osansa tuloista riippumatta, silloin se ei periaatteessa vaikuta kulutus- ja hyvinvointimahdollisuuksiin. Ulkomaisten tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan tapahdu käytännössä, Hämäläinen kertoo.