[näytä kuva: Arctic Sea katosi (Reuters) ]
Tämän kesän otsikoita ovat hallinneet vaalirahoitus ja Arctic Sea -laivan katoaminen. Molempia on ollut todella vaikea kuvittaa.
Arctic Sea –laivan katoamista ja vaalirahoituksesta syntynyttä kohua on ollut vaikea kuvittaa, koska vaalirahoitus on aiheena niin abstrakti ja kadonneesta laivasta on pitkään ollut käytössä vain yksi valokuva. Uutisjutun kuvakerronnalla on yleensä ollut tietty elinkaari joka lyhenee viestinnän pirstaloituessa.
Voiko tyhjästä nyhjäistä?
Taideteollisen korkeakoulun kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori Merja Salon mukaan puuttuva kuvitus saattaa jopa lisätä uutisen kiinnostavuutta. Tämän kaltaisia uutisia kuvitetaankin usein kuvituskuvilla, kuten piirretyillä kuvilla tai visualisoimalla informaatiota eli tilastokäppyröillä. Laivan katoamisen arvoituksellisuutta lisäsi se, ettei siitä ollut tarjolla esimerkiksi sisäkuvaa tai muuta lisämateriaalia. Omistajatkin noudattivat melko varovaista tiedotuslinjaa.
Näissä mahdollisissa, vaikkapa tietokoneella mallinnetuissa kuvituskuvissa tekijä voi perustaa työnsä sanalliseen tietoon, eikä ole todellisuuden täysin rajoittama. Mahdollisuudet draamalliseen kerrontaan ovat loistavat. Toisaalta kuvituskuvalta puuttuu valokuvan todellisuuden kosketuksen tuoma voima.
YLEllä molempia kesän pääjuttuja on kuvitettu melko laiskasti. Jutut on kuvitettu lähinnä parilla olemassa olevalla valokuvalla, eikä mahdollisuuteen tehdä dramaattista julistetaidetta ole syystä tai toisesta tartuttu. Grafiikassa on syntynyt lähinnä karttoja kadonneen laivan oletetusta reitistä ja erilaisia yhdistelmiä vaalirahoitukseen osallistuneiden yhteisöjen yritystunnuksista.
Kova kiire on ainoa selitys tehdä uutisten taustakuvasta valokuva, jonka päälle on lätkäisty teksti. Näistäkin aineksista voisi tehdä onnistuneen teoksen.
Virkistävän poikkeuksen tästä muodostaa uutisjuttujen videoleikkaus, jossa on nähty varsin komeita kuvituksia kadonneesta laivasta. Siis jopa ilman laivaa.
Pistemäinen elinkaari
Netin kuvakerronta on pistemäistä. Uutisoinnin sirpaloituessa myös kerronta kuvaa vain tiettyä hetkeä ja kattavat kuvalliset kertomukset vähenevät. Tämä johtuu uutisten sisällöstä: ilmiön hetkellistä tilannetta päivittävää juttua on luontevaa myös kuvittaa hetkellisellä kuvituksella. Toinen syy on aikataulu, koska juttujen vanhentuessa nopeasti, taustoittavaan, loppuun hiottuun ja elokuvalliseen kerrontaan ei ole kuvituksessakaan aikaa.
Vaalirahoitus on uutinen, jossa ainoa uutuus on se, että asiasta keskustellaan. Tämä tekee siitä uutisena kummajaisen ja uutiskuvittamisesta vaikeaa.
[näytä kuva: Nova Groupin pääkonttori sijaitsee Helsingin Kannelmäessä. (Yle) ]
Vaalirahoituskohun alussa aiheen kiinnostavuutta lisäsi suuren tukiyhdistyksen tuntemattomuus. Suppea tiedotuslinja herätti mielikuvan taustalla vaikuttavasta kasvottomasta voimasta. Sinänsä tylsää aihetta on viihteellistetty henkilöimällä ja etsimällä syyllisiä.
Kun valtio-omisteisten yhtiöiden ja valtionyhtiöiden kautta päästiin yritysten tukeen kiinni, oltiin siinä sivussa valmiita käymään myös ammattiyhdistysten tuki medioissa läpi. Ainakin kuvituksen näkökulmasta asiaa olisi voinut käsitellä yleisellä ja symbolisella tasolla – varsinkin jos toinen vaihtoehto on käyttää kuvituksena yhteisöjen logoja tai liikekiinteistön seinää.
Syksyn ryöppy
Kadonneen laivan löydyttyä nähtiin hetkellinen kuvaryöppy, jonka jälkeen aiheen kiinnostavuus lässähti. Vaalirahakohukin tuntuu jo jatketulta näytökseltä, vaikka perimmiltään kysymyksessä on tärkeä läpinäkyvyyttä lisäävä keskustelu.
Suomessa ammatillinen järjestäytymisaste on kansainvälisesti vertaillen korkea. Ammattiliiton jäsenyys siis koetaan yhteiseksi asiaksi, jota yhteiskunta tukee verovähennysoikeuden kautta. Kaikille yhteistä työntekijän asiaa tuskin ajaa vain reilu kolmannes puolueista. Tämä maan tapa tulee nyt käsiteltyä elinkeinoelämän vaalitukien ohella.
Esimerkiksi kunnallispolitiikassa valtuutetun jääviyskynnys on asetettu verrattain korkealle. Elinkeinoelämän tasainen tuki kaikille puolueille on myös muodostunut maan tavaksi. Nyt keskustellaan siitä, kuinka paljon riippumaton edustaja voi ottaa tukea.
Molemmat ovat kieltämättä aika vaikeita aiheita kuvittaa.
YLE Uutiset / Timo Enroth