Kansalliskirjasto on digitoinut yleisön käyttöön suuren määrän vanhoja kulttuuri- ja ajanvietelehtiä. Tekijänoikeussyistä valtaosaa lehdistä voi kuitenkin käyttää vain kirjaston työasemilla, ei vapaasti Internetissä.
Kansalliskirjaston kotimaisten kulttuuri- ja ajanvietelehtien digitaalinen kokoelma sisältää suomen- ja ruotsinkielisten aikakauslehtien vuosikertoja vuosilta 1810–1944. Vanhojen aikakauslehtien sivuilta piirtyy kuva niin menneiden aikojen ajankohtaisista asioista kuin yhteiskunnan ja kultuurin kehityksestäkin.
Vanhimmat eli ennen vuotta 1870 ilmestyneet lehdet ovat vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston verkkosivuilla. Tätä uudempaa aineistoa voi tekijänoikeuksiin liittyvistä syistä käyttää vain Kansalliskirjaston asiakastiloissa ns.vapaakappaletyöasemilla, kertoo tulosalueen johtaja Liisa Savolainen Kansalliskirjastosta.
Tekijänoikeuksista vapaata aineistoa on tarjolla varsin vähän. Liisa Savolaisen mielestä vanhojen aineistojen tekijänoikeudet ovat iso kulttuuripolittinen kysymys.
- Pitäisi miettiä, mitä asialle voi tehdä. Kyllähän tällaiset kansallisesti merkittävät aineistot olisi hyvä saada ainakin koulujen käyttöön, Savolainen pohtii.
Työasemilla lehdistä voi ottaa paperitulosteita, mutta ei sähköisiä kopiota. Niiltä ei myöskään ole mahdollista lähettää materiaalia edelleen. Kansalliskirjastossa on tällä hetkellä kolme vapaakappaletyöasemaa.
Kuluvan vuoden aikana vapaakappaletyöasemia avataan myös muissa maan vapaakappalekirjastoissa eli Eduskunnan kirjastossa, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kirjastoissa ja Åbo Akademin kirjastossa sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa eli KAVAssa.
Ajankuvaa artikkeleista ja mainoskuvista
Suomalainen aikakauslehdistö on toiminut kautta aikojen paitsi yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksen peilinä myös uusien taiteellisten virtausten ja tieteellisten ajattelutapojen ajatushautomona ja tienraivaajana.
Niin 1800-luvulla perustetut yleiskulttuurilehdet kuin myös uudemmat aikakauslehdet muodostavatkin korvaamattoman lähdeaineiston esimerkiksi kulttuuri- ja aatehistorialliselle tutkimukselle. Vanhojen ajanvietelehtien, kuten Avun, Seuran, Viikkosanomien tai Veckans krönikan sivut kuvastavat mainiosti eri aikakausien visuaalista ilmettä.
Uusi digiaineisto käsittää tällä erää 329 lehteä ja noin 700 000 sivua. Se on vasta 20 prosenttia vuosien 1810–1944 aikakauslehtikokoelmasta.
Kansalliskirjaston Mikkelissä sijaitsevassa digitointikeskuksessa lehtiä digitoidaan kaiken aikaa lisää. Lähiaikoina aikakauslehtien aineistopankki täydentyy kirkollis-uskonnollisella aikakauslehdistöllä ja vanhoilla pilalehdillä. Tämän jälkeen vuorossa ovat muun muassa elokuva- ja taidelehdet.
Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksessa vanhat lehdet on skannattu ja niiden sivut rakenteistettu. Näin digitoidusta tekstimassasta voi hakea tietoa esimerkiksi henkilöiden, paikkakuntien tai yritysten nimillä. Toisaalta vuosikertoja voi myös selata sivu sivulta.
Aikakauslehtien aineistopankki täydentää historiallista sanomalehtikirjastoa, jonka Kansalliskirjasto avasi asiakkailleen vuonna 2001.
YLE Uutiset