Meidän aikamme käyttögrafiikka kuten mainokset uhkaa jäädä tallentumatta jälkipolville. Museot eivät halua keskitettyä tallentamista vastuulleen.
Käyttögrafiikkaa ovat muun muassa julisteet ja mainokset sekä kaiken maailman etiketit, laput ja liput, joita on meidän ympäristössämme. Kyseessä eivät ole vain painotuotteet, vaan myös kaikki se, mikä näkyy verkossa. Grafia ry:n toiminnanjohtaja Marita Sandelin pitää tilannetta vaikeana.
- Tallentaminen on huonolla tolalla, kukaan ei ole siitä vastuussa. Laajasti ottaen käyttögrafiikkaa ei tallenna kukaan, sanoo Sandelin.
Graafinen materiaali levittäytyy useaan paikkaan
Suomessa tallennetaan graafista muotoilua eri tahoilla. Esimerkiksi Lahdessa julistemuseolla on yli 60 000 erilaisen julisteen kokoelmat ja Mikkelissä Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto on tallentanut mainoksia. Designmuseo keskittyy esineisiin ja niihin liittyviin materiaaleihin. Marita Sandelin pitää graafisen materiaalin levittäytymistä usealle taholle ongelmallisena:
- Sitä on ripoteltu sinne tänne ja toivottavaa tietysti olisi, että se olisi jossakin yhdessä paikassa, joka loisi tutkijoille mahdollisuudet tutustua siihen helpommin ja myös museotoiminta voisi olla semmoista validia, kommentoi Sandelin. Tämän visuaalisen kulttuurin muodosta voi nähdä vain osia, mikä ei Sandelin mukaan ole oikein museoissa kävijöitä kohtaan.
Suurimmat ongelmat digitaalisessa tallentamisessa
Käyttögrafiikka on hyvin monimuotoista, ja siihen kuuluu myös digitaalinen materiaali kuten esimerkiksi netti mainokset ja elokuvien esittelyfilmit. Designmuseon intendentti Jukka Savolainen näkee taltioinnin ongelmat juuri sähköisellä puolella:
- Nykyään tietotekniikka tuo ne ongelmat. Ei ole oikein sellaista järjestelmää joka pystyy taltioimaan ja pystyy varmistamaan sen että ne säilyvät pitkälle tulevaisuuteen ja ovat myös käyttökelpoisia, toteaa Savolainen. Elektronisen materiaalin kanssa on paljon haasteita koska ne eivät kestä ikuisesti.
- Bittiavaruus syö jossain vaiheessa pieniä bittejä sieltä täältä, sanoo Jukka Savolainen
Tekniikka ja välineet eivät pysty tallentamaan pitkiä aikoja
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston apulaisjohtajan Mikko Kuutin mukaan ongelman ydin piilee siinä, että vielä ei ole onnistuttu ratkaisemaan sähköisten tallenteiden säilyttämistä:
- Jos puhutaan sähköisistä tallenteista, jostain tietovälineestä jolla tieto on, niin tyypillinen sykli jolla me joudutaan se uusimaan se alusta, jolla tämä sieto on, on kolmesta viiteen vuoteen, tai jos venytetään niin kymmenen vuotta, selventää Mikko Kuutti.
Pakollinen laitteiden uusimissykli johtuu osittain tietovälineen fyysisistä ominaisuuksista ja osittain niin sanotusta teknisestä vanhenevuudesta. Toisin sanoen laitteistovalmistaja ei huolla eikä ylläpidä hyvin vanhoja laitteita. Uudemmat laitteet eivät myöskään lue vanhempia muistivälineitä.
Radion kulttuuriuutiset / Lisa Enckell