[näytä kuva: Tähdet (YLE) ]
Hollantilaisgraafikko M.C. Escherin teoksia on nyt ensimmäistä kertaa laajemmin esillä Suomessa. Escherin pikkutarkat työt perustuvat usein matemaattisiin rakennelmiin, ja hänen maailmassaan mahdoton muuttuu mahdolliseksi.
- Hän kertoo totuuden, mutta hän kertoo sen huijaamalla, Amos Andersonin taidemuseon johtaja Kai Kartio kiteyttää yhteen lauseeseen M.C. Escherin taiteen ytimen.
Matemaattisia rakenteita pakkomielteisesti tutkinut Escher halusi muuttaa teoriat kuviksi. Niinpä hänen töitään halllitsevat symmetria, heijastukset, erilaiset painovoimatasot ja toisiinsa liukenevat maailmat. Kun Escher vielä kuorrutti teoksiaan havaintopsykologiaan liittyvillä aistihuijauksilla, voidaan puhua hyvin poikkeuksellisesta taiteesta- ja taiteilijasta.
Toiston estetiikkaa
Maurits Cornelius Escher (1898-1972) opiskeli nuorempana arkkitehtuuria, ja varsinainen kimmoke hänen taiteelleen oli Alhambran linna, jossa hän kiinnostui mosaiikkitaiteesta ja samalla tessellaatiosta. Tessellaatiolla tarkoitetaan (kuva)pinnan täyttämistä geometrisillä kuvioilla siten, ettei pintaan jää minkäänlaisia aukkoja. Tessellaatioksi voidaan kutsua vaikkapa mehiläiskennoja.
- Escher tutki tessellaatiota koko elämänsä ajan ja siitä tuli aika ihmeellisiä lopputuloksia. Hän ryhtyi esittämään taiteessaan sellaisia asioita, joita kukaan muu ei edes yrittänyt esittää, Kartio toteaa.
Kuva on vajavainen ajatus
M.C Escher on itse luonnehtinut hankalaksi kokeemaansa luomisprosessia seuraavin sanoin:
- Ajatus on kuitenkin aivan jotain muuta kuin visuaalinen kuva. Ja vaikka kuinka yrittäisimme, emme koskaa onnistu täydellisesti toteuttamaan sitä vaikeaa kuvaa, joka leijuu mielessämme ja jonka väärin uskomme näkevämme. Pitkän yrityssarjan lopuksi kaadamme, enemmän tai vähemmän neuvottomina, kauniin unelman yksityiskohtaisen luonnospiirustuksen vajavaiseen näkyvään muottiin.
Kiistelty taiteilija
Escherin merkityksestä taidemaailmalle on kinasteltu jo pitkään. Toisaalta osa hänen teoksistaan on saanut jo käsitteen aseman, toisaalta häntä on pidetty halpahintaisena kikkailijana, jonka tuotanto on leimattu kaavamaiseksi epätaiteeksi.
- Escher itse koki olevansa kuvataiteilija ja graafikko, mutta taidemaailmassa hänen asemaansa ja merkitystään on usein kyseenalaistettu, häntä ei ole esimerkiksi haluttu määritellä pelkäksi kuvataiteilijaksi. Luulisin kylläkin, että Escherin arvostus tulee jatkossa kasvamaan, Kai Kartio kertoo. [näytä kuva: M.C. Escherin omakuva Käsi ja heijastava pallo (YLE) ]
Mysteerien keskellä
Mutta millainen ihminen tämä merkillinen taitelija sitten oli? Etenkin vanhemmiten Escher muuttui yhä säntillisemmäksi ja pedantimmaksi, ja taiteilija saattoi työstää yhtä ainoaa kuvaa vuosikaudet.
- Hän kerta kaikkiaan halusi hinnalla millä hyvänsä antaa omalle sisäiselle näkemykselleen konkreettisen muodon. Perhe-elämä saattoi kyllä kärsiä tästä hyvinkin paljon, Kai Kartio epäilee.
Ehkä parhaiten Escheriä kuvaakin hänen oma toteamuksensa:
- Minä liikun arvoitusten ja mysteerien keskellä.
YLE Uutiset/Jussi Mankkinen