[näytä kuva: Kalat ylittivät rantaviivan satoja miljoona vuosia sitten. (Eila Haikarainen/YLE) ]
Tutkijat ovat tienneet jo kauan, että kaloista kehittyivät ensimmäiset nelijalkaiset ja selkärankaiset maaeläimet, mutta fossiilisia todisteita siitä on ollut hyvin vähän.
Napapiirin pohjoispuolelta Ellesmeren saarelta löydetyt useat yksilöt edustavat pidemmälle kehittynyttä kalan ja maaeläimen välimuotoa kuin aiemmin tunnetut fossiilit. Löytö on myös harvinaisen hyvin säilynyt.
Eläimelle on annettu nimeksi Tiktaalik roseae. Tiktaalik on alueen alkuperäiskieltä ja tarkoittaa isoa makean veden kalaa, joka viihtyy matalissa vesissä.
Kivettymiin jäänyt otus muistutti kalan ja krokotiilin risteytystä. Sillä oli krokotiilin päänmuoto ja silmät olivat päälaella, eivät pään sivuilla. Leuat sen sijaan olivat yhä hyvin kalamaiset. Eläin uiskenteli matalissa, hitaasti virtaavissa joissa mutta kykeni liikkumaan maallakin.
Etueviin oli jo kehittynyt luita, jotka muistuttivat olka- ja käsivarren luita aina alkeellista rannetta myöten. Siten eläin kykeni pitämään ylävartaloaan koholla eturaajojensa varassa.
Maalla se liikkui ilmeisesti hylkeen tapaan ja kykeni kenties raahautumaan jopa suoalueiden yli uuteen jokeen. Kidusten lisäksi eläimellä oli luultavasti myös keuhkot, ja sen rintakehä oli jo kehittynyt suojaamaan elimiä painovoimalta.
Eläimen takapäästä ei ole toistaiseksi löytöjä, joten tutkijat eivät tiedä tarkalleen, millaiset takaevät tai pyrstö Tiktaalik roseaella mahtoi olla. Löydettyjen yksilöiden pituus on 1,2 metristä 2,7 metriin.
Tutkijat toivovat, että Ellesmeren löytö antaisi valaistusta siihen peruskysymykseen, miksi ihmeessä kalat ylipäätänsä alkoivat siirtyä kuivalle maalle ja kehittivät itselleen jalat. AP, YLE24