[näytä kuva: Lumista metsää (YLE) ]
Tutkijoiden mukaan luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin katoaminen on ilmastonmuutoksen ohella suurimpia ihmiskuntaa uhkaavia kehityskulkuja. Ilmiöt kulkevat käsi kädessä.
Etelä-Suomessa lajien monimuotoisuus on erityisen uhattu, koska luonnontilaista metsää on jäljellä alle kaksi prosenttia metsäpinta-alasta. Tämä on johtanut monien lajien alueellisiin sukupuuttoihin.
Pohjois-Suomessa tilanne on parempi, sillä luonnontilaiset metsät ovat yhtenäisempiä ja laajempia. Luonnontilaista metsää on pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä 14,5 prosenttia metsämaasta. Kehitys on silti huolestuttava, sillä luonnontilaisen metsän määrä on vuosikymmenessä vähentynyt noin tuhannella neliökilometrillä. Suojelualueilla luonnonmetsistä on puolet, muu osa on talouskäytössä.
Tutkijat huomauttavat, että Suomen uhanalaisista lajeista 37 prosenttia elää metsissä. Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa säilyttämään laajat luonnontilaiset alueet ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden häviämisen vuoteen 2010 mennessä. Tätä tavoitetta ei enää voida saavuttaa, siksi varsinkin Etelä-Suomen suojelualueiden täydentäminen on välttämätöntä, tutkijat painottavat.
Tutkijat ovat huolissaan Pohjois-Suomen hakkuiden ulottamisesta luonnontilaisiin metsiin ja aroille ylänkö- ja suomaille. Tutkijoiden mielestä Lapissa on tarpeeksi tavanomaista talousmetsää, jonka hoito turvaisi alueellisesti tärkeät työpaikat varsinkin, kun puuston kasvu on nopeutunut ja puuvaranto kasvanut. tstot.yle-uutiset.ulos
Hakkuut paitsi tuhoavat kansallisperintöä, heikentävät matkailuelinkeinoa. Tämä on nähty viime viikkoina esim. Muoniossa, missä yrittäjät ovat valmiit maksamaan Metsähallitukselle, ettei se hakkaisi Ylämuonion metsiä.
Jos yrittäjien maksuhalukkuus ylittää Metsähallituksen hakkuista saamat nettotulot, olisi vastaavissa tapauksissa yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta aina rationaalista luopua hakkuista riippumatta siitä, suoritetaanko maksu vai ei. Se, että Metsähallitus harkitsee hakkuita tällaisessa tilanteessa osoittaa, että hakkuita ja metsäalueiden käyttöä koskevan päätöksenteon periaatteet eivät vastaa yhteiskunnan kokonaisedun tavoitteita, tutkijat sanovat.
Tutkijat vetoavat ministeri Korkeaojaan, että Suomen valtio ja Metsähallitus lopettaisivat jo käynnistetyt hakkuut arvokkaiksi tiedetyissä luonnontilaisissa metsissä ja että Lapin valtionmaiden metsätalouden tulostavoitteet arvioitaisiin poliittisesti uudelleen. he pyytävät Korkeaojalta julkista vastausta.
YLE Uutiset