Vertailu: Suomen ilmastopolitiikka maailman huonoimpia

julkaistu 10.12.2008 klo 14:30, päivitetty 14.11.2009 klo 17:12

[näytä kuva:  Savua nousee piipusta Tampereen Tammerkoskella (Mika Kanerva) ]

Suomen ilmastopolitiikka on todettu yhdeksi maailman huonoimmista kansainvälisessä Climate Change Performance Index -vertailussa. 57 teollisuusmaan ja kehittyvän talouden vertailussa Suomen sijoitus oli 45.

Ilmastopolitiikaltaan parhaaksi maaksi nostettiin Ruotsi, mutta sillekin annettiin sijoitukseksi vasta neljäs sija. Vertailun tekijöiden mukaan yksikään maa ei ole sitoutunut ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan niin hyvin, että siitä voisi antaa palkintoa. Ruotsin jälkeen parasta ilmastopolitiikkaa tekivät Saksa ja Ranska.

Huonoimmat maat olivat Saudi-Arabia, Kanada ja Yhdysvallat.

Maat järjestettiin kolmen eri tunnusluvun avulla. Tärkein mittari oli maan ilmastopäästöjen määrän muuttuminen. Tämä arvo vaikutti lopputulokseen 50 prosentin painoarvolla. 30 prosenttia vaikutti päästöjen kokonaismäärä ja arvio harjoitetusta ilmastopolitiikasta 20 prosenttia.

Suomea moititaan erityisesti päästömäärän kehityksestä. Arvion tekijöiden mukaan Suomi on onnistunut päästöjen hillinnässä huonosti. Suomen ongelma johtunee suurelta osin raskaasta teollisuudesta, joka aiheuttaa paljon energian kulutusta ja siten päästöjä. Toisaalta Suomen ilmastopolitiikkakaan ei saa korkeaa arvosanaa.

EU:n ilmastopolitiikan jarruttajat, Italia ja Puola, sijoittuvat nyt Suomea paremmin, mutta niiden uskotaan putoavan seuraavassa vertailussa. Meksiko, Etelä-Afrikka ja Kiina saavat kehuja ilmastopolitiikan tehostumisesta, joka tosin varsinkaan Kiinassa ei ole vielä tuottanut varsinaista tulosta.

Ympäristöjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network Europe tekivät nyt vuosittaisen ilmastopolitiikkavertailunsa neljännen kerran. Vertailussa mukana olevat maat aiheuttavat yli 90 prosenttia kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

YLE Uutiset, AFP

Kommentit

Kommentit

Uusimmat kommentit ensin | Vanhimmat kommentit ensin

Niitä faktoja

14.11.2009 klo 17:09

Ensinnäkin 100-varmaa systeemiä ei olekaan. Ydinvoimaloiden rakentamista maan alle on harkittu ja sen lisäksi, että homma on kallis on olemassa mahdollinen tulvavaara. Onnettomuuksien todennäköisyydet ovat jo Three Mile Islandin ja Tsernobylin onnettomuuksien jälkeen puristettu niin pieniksi, ettei 60-vuoden toiminta-aikana käytännössä onnettomuuksia tapahdu ainakaan asiallisessa ydinturvallisuuskulttuurissa.

Sen sijaan loppusijoitustutkimus on hyvin pitkällä, turvallisuus (=vaikutus ihmisten terveyteen) huippuluokkaa vaikka verrataan mihin tahansa muuhun energiantuotantomuotoon ja ydinvoiman ympäristövaikutukset ovat paljon pienempiä kuin vaikkapa biomassalla tuotettavan sähkön. Ydinonnettomuus voi tapahtua, mutta se ei tapahdu Suomessa ja meillä olevilla turvallisilla voimalaitostyypeillä vaan todennäköisesti esimerkiksi Venäjällä, josta Suomi tuo sähköä. Ydinsähkö on myös erittäin edullista verrattuna muihin rakennettavissa oleviin hiilidioksidivapaisiin sähköntuotantomuotoihin nähden. Tuulivoimaa kaveriksi niin saadaan uusiutuvaa rakennettua vielä pitämällä sähkön hinta kohtuullisena.

tuleville sukupolville

16.12.2008 klo 19:54

Minusta vastuullista politiikkaa osoittaisi se että ensin ratkaistaisiin ydnvoiman ongelmat:: jäte, säteily mahd. onnettomuudessa, ym., ja kun systeemi on 100% varma, sitten vasta rakennettaisiin. Onko lainkaan harkittu voimaloiden sijoittamista syvälle maan alle? Jolloin onnettomuuden sattuessa kallio estäisi säteilyn leviämisen. Onnettomuudet ovat täysin mahdollisia ja myös todennäköisiä ennemmin tai myöhemmin. Meillä on velvollisuus tulevia sukupolvia kohtaan jättää heille puhdas luonto

Tuoreimmat