[näytä kuva: Tohloppijärven suo. (Arja Lento / YLE) ]
Pohjoiset turvesuot ovat erittäin herkkiä ilmastonmuutokselle. Jo pienikin lämpeneminen kasvattaa soiltä pääseviä ilmastopäästöjä rajusti, ilmenee Pohjois-Ruotsissa tehdystä tutkimuksesta.
Kansainvälinen tutkijaryhmä teki kahdeksan vuoden ajan tutkimuksia Ruotsin Lapissa, Abiskossa, missä Ruotsin Kuninkaallisella tiedeakatemialla on tutkimusasema. Tulokset julkaistaan Nature-tiedelehdessä ja niistä uutisoi Dagens Nyheter.
Tutkijat lämmittivät turvesuoaluetta keinotekoisesti siten, että sen lämpötila nousi yhden asteen. Tämä on melko vaatimaton lämpötilan nousu, sillä yhtä paljon ennustetaan maapallon ilmakehän keskimäärin lämpenevän meneillään olevan ilmastonmuutoksen seurauksena 20 - 30 vuodessa.
Yhden asteen lämpenemisen todettiin kasvattavan rajusti suosta lähteviä hiilidioksidipäästöjä varsinkin kevät- ja kesäaikaan. Kasvu oli noin 50 prosenttia.
Jos Abiskon tulokset pätevät koko Pohjoiskalotin alueella, se merkitsisi, että yhden asteen lämpeneminen kasvattaisi soiden ilmastopäästöjä 38 - 100 miljoonalla tonnilla vuodessa. Vertailun vuoksi sata miljoonaa tonnia hiilidioksidia vastaa koko Ruotsin seitsemän vuoden päästöjä. EU puolestaan pyrkii vähentämään omia päästöjään Kioton ilmastosopimuksen mukaisesti 92 miljoonalla tonnilla vuodessa.
Tutkijat ovat jo muutaman vuoden uumoilleet pohjoisten turvesoiden olevan suuri päästölähde, jos ilmastonmuutos etenee. Aiemmat tutkimukset ovat olleet epätäsmällisiä, Abiskon tutkimukset täsmentävät niitä.
Pohjoisiin turvesoihin on varastoitunut noin kolmasosa koko maapallon maaperän hiilestä.
YLE Uutiset