Keravalla koekäytössä oleva voimala näyttää mallia keinoista joita tarvitaan jos Suomi aikoo täyttää Kööpenhaminan neuvottelupöytään iskettävät päästötavoitteet. Puuta polttava voimala korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä, joten hiilidioksidipäästöt vähenevät.
Vuodenvaihteen tienoilla käyttöön tuleva laitos kattaa valtaosan Keravan kaukolämmön ja neljäsosan sähköntarpeesta. Vastaavia hankkeita on kuitenkin vireillä vain vähän, pohtii Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto:
- Jonkin verran ihmetyttää, kun puhutaan, kuinka paljon uusiutuvalla tullaan ongelmia ratkaisemaan. Näin energia-alan ihmisenä kuvittelisi, että tällaisia laitoksia olisi työn alla jo aika monta.
Osittain heikkoa rakentamistahtia selittää Lehdon mukaan alhainen sähkön hinta, joka hidastaa investoinnin takaisinmaksua. Voimalan on kuitenkin määrä pyöriä nelisenkymmentä vuotta, missä ajassa sähkön hinta ja uusiutuvan energian kilpailukyky ehtii muuttua moneen kertaan.
Energiapuun etuna on, että seudun metsänomistajat ja kuljetusyrittäjät voivat saada lisätuloja. Keravan uuteen voimalaitokseen ei ole kuitenkaan onnistuttu hankkimaan puuta niin paljon kuin laitos voisi käyttää, joten ensi vuonna puolet polttoaineesta on turvetta. Asia voi kuitenkin korjaantua lähivuosina ja lisäksi voimala voi käyttää polttoaineena pelloilla viljeltävää ruokohelpi-kasvia.
YLE Uutiset / Tuomas Kerkkänen