Tanska sanoo neuvottelevansa yhä hallitusten kanssa useista ehdotuksista ensi kuun ilmastoneuvottelujen tekstiluonnokseksi. Aiemmin maanantaina uutistoimisto Reuters kertoi, että Tanskan kokousta varten laatimassa tekstiluonnoksessa ehdotetaan 50 prosentin leikkausta kasvihuonekaasujen päästöihin vuoteen 2050 mennessä.
EU:n ilmastokomissaariksi viime viikolla nimitetty Tanskan ilmastoministeri Connie Hedegaard sanoo kuitenkin sähköpostissaan Reutersille, että Tanskan hallitus neuvottelee useiden maiden kanssa kahden- ja monenkeskisesti erilaisista vaihtoehdoista.
Hedegaardin mukaan neuvottelut perustuvat useisiin eri luonnoksiin.
Reuters kertoi maanantaina saaneensa haltuunsa Tanskan Kööpenhaminan kokousta varten laatiman luonnoksen, jonka mukaan päästöjä vähennettäisiin maailmanlaajuisesti 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Rikkaiden maiden osuus leikkauksista olisi 80 prosenttia.
Luonnoksessa ehdotetaan, että vuosi 2020 sovittaisiin vuodeksi, jolloin päästöt ovat korkeimmillaan. Tavoitteena olisi, ettei maapallon keskilämpötila nousisi yli kahta astetta. Reutersin mukaan luonnokseen ei sisälly välitavoitteita kehittyneille maille, mikä on ollut köyhempien maiden keskeinen tavoite.
Intian ympäristöministeri Jairam Ramesh on tuoreeltaan arvostellut Reutersin julkistamaa esitystä. Jos Tanskan luonnosta pidetään merkkinä, olemme ajautumassa umpikujaan, Ramesh sanoi. Hänen mukaansa Tanskan luonnoksessa ei oteta huomioon monia sellaisia asioita, jotka eivät ole neuvoteltavissa.
Kehitysmaat aikovat Rameshin mukaan julkistaa tiistaina oman ehdotuksensa Kööpenhaminan neuvottelujen pohjaksi.
Kokoukselta toivotaan poliittista sopimusta
Kööpenhaminan ilmastokokous pidetään 7. - 18. joulukuuta. Kokouksessa yritetään sopia päästövähennystavoitteista vuoden 2012 jälkeiselle ajalle.
Aika on käymässä vähiin varsinaisen juridisen sopimuksen laatimiseksi, mutta kokouksen toivotaan pääsevän poliittiseen sopimukseen.
Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen on sanonut, että hän haluaa kokoukselta poliittisesti sitovan sopimuksen, jonka liitteissä hahmoteltaisiin kunkin maan velvoitteita. Løkke Rasmussen myös haluaa myös takarajan sille, mihin mennessä ensi vuonna on päästävä juridiseen sopimukseen.
Reuters